Yksi sunnuntainen kakkuhetki

Sunnuntaina juhlittiin miehen synttäreitä kakun ja leppoisan tunnelman merkeissä. Pyydettiin kahville muutama läheinen, vanhempiamme ja sisaruksiamme. Siinä sitten mietin, että onpa mukavaa. Pidän ajatuksesta, että meillä käy vieraita ja vietetään aikaa yhdessä.

Meillä ei lapsuudesss ole aikuisten synttäreitä juhlittu, niitä pyöreitä lukuunottamatta. Mutta kyllähän aikuisten synttärit ovat ihan yhtä hyvä syy pieneen juhlaan kuin lastenkin. Eivät juhlat tarkoita mitään suurta ja ihmeellistä, vaan sitä yhdessäoloa.

Meillä esikoinen oli aivan tohkeissaan isin synttäreistä! Aamulla paketoitiin yhdessä pieni paketti isille, jonka esikoinen kävi salaa laittamassa makuuhuoneeseen isin vielä nukkuessa. Tehtiin yhdessä aamupalaa ja leivottiin kakkua. Päiväunille mennessään poika tokaisi, ettei jaksa odottaa että isin synttärit alkavat.

Tällä kertaa kakkuna oli vadelma-valkosuklaa, joka onnistui odotettua paremmin. Itse en juurikaan näin perinteisistä kakuista välitä. Mutta tässä oli maku kohdillaan. Pohjan tosin tein kaksi kertaa, ja näistä teoksista sain kolme hyvää pohjaa yhdistettyä. Ensimmäinen erä ei oman arvioni mukaan jäähtynyt tarpeeksi ilmavasti, jolloin se jämähti lautaselle. Koristeet ajattelin asetella toisin, mutta neljävuotiaan kanssa

Vauvan huoneesta kohti taaperon huonetta

Meidän tytön huone tuntuu edelleenkin keskeneräiseltä ja se jokin uupuu. Siellä nököttää edelleen tuo kamala tuoli (heivaan sen kyllä ihan justiinsa!) enkä oikein tiedä mitä huoneen kanssa tekisin. Hiljalleen on kuitenkin aika siirtyä pinnasängystä pois ja se tietenkin vääjäämättä saa aikaan pientä muutosta huoneessa.

Olemme puhuneet miehen kanssa, että tytöllekin hankittaisiin heti kunnon sänky, 90x200cm. Sattuman kautta pojalle tuli pinnasängyn jälkeen näinkin iso sänky ja se on ollut aivan loistava asia! Niitä tilanteita, että lapsi kaipaa aikuista vierelleen syystä tai toisesta tulee kuitenkin eteen ja tuohon mahtuu lapsen viereen pötköttelemään. Pojan sänky on ostettu aikoinaan Kodin1:stä ja sellaista tytöllekin olemme hieman miettineet. Onneksi netin kautta satuin törmäämään kauppaan, joka niitä toimittaa.

Toisaalta minä haaveilen jostain toisenlaisesta sängystä, nimittäin talosängystä. Varovasti kerroin tästä miehelle, eikä minua tyrmätty heti. Pienoisia hymähdyksiä tuli kun kerroin miehelle, että todennköisesti tämä ideani tarkoittaisi sitä, että hänen tulisi kyseinen sänky tytölle nikkaroida, jotta se olisi tarpeeksi iso. Näyttäessäni kuvia talosängyistä mies totesi, että talo olisi melko helppo toteuttaa tuohon valmiiseen sängynrunkoon erillisillä jalaksilla, jotka laitettaisiin sängyn runkoon kiinni.

Nyt sitten muhittelen ajatusta päässäni. Tuleeko kokonaisuudesta liian massiivinen? Toisaalta se voisi näyttää todella kivaltakin. Olisiko sängyn paikka edelleen tuolla seinällä? Varmastikin, mutta hyvä se on muitakin vaihtoehtoja pohtia.