Joulukattaus 2016

 

Siinä se on, meidän joulukattaus. Katoin pöydän valmiiksi aatonaattona ja ruokailut ennen aaton päivällistä syötiin saarekkeen ääressä. Olen todella tyytyväinen kattaukseen! Kaikki ruuat katettiin saarekkeelle ja ruokapöytään päätyi ainoastaan viinipullot. Mieshän tyrmäsi tuon asetelman heti, kun eivsiinö kuulemma mahdu syömään. Tässä vaiheessa muutama terävä katse suuntautui miehen suuntaan. Mutta mielestäni siinä mahduttiin aivan loistavasti ruokailemaan. 

Pöydän keskeltä löytyi kynttelikkö, jonka sisällä oli väritykseen sopivia joulupalloja. Pihalta kävin hakemassa hieman havuja, joiden sekaan sijoittelin valkoiset lumipallokynttilät ja punaiset joulupallot. Lautaset olivat katettuna pöydässä, ja niiden päällä olivat kankaiset lautasliinat. Haarukka ja veitsi löytyivät lautasliinan sisältö ja kokonaisuus kruunattiin vielä Aarikan Helmi-renkailla. Aikuisille katettiin vesi-, punaviini- ja valkoviinilasit, pojalle vain vesilasi. Lautaset ovat Arabian Lumi-sarjaa (rakastan!) ja lasit Iittalan Essenceä. Leipälautaset isoäidiltä saatua Kastehelmeä. 

Mitä tykkäätte? 

Pahoittelut surkeasta kuvalaadusta! Voitteko uskoa, että kattauksesta ei tullut otettua yhden yhtäkään kuvaa kameralla?! Ja tuo iPhonen laatu ei kyllä kestä näin suuria kuvia. Ja leipälautasetkin siirsin lopulliseen kattaukseen oikealle paikalleen kun huomasin virheeni. 

Meidän koti jouluasussaan

Niin se joulu tuli ja meni. Aatto vietettiin kotosalla ja päiväuniven jälkeen saatiin vieraita meille. Kaikki joulut me olemme ajalleet sinne ja tänne sukuloimaan, ja tänä vuonna halusin hieman rauhoittaa menoa. Se tuntui hyvältä. Aatonaattona kun koti oli siivottu ja kuusi koristeltu, päätin hieman kuvailla miltä meidän kotimme näytti ensimmäisenä jouluna.

Kuusi ostettiin omalta kylältä viljelijältä, ja se on upea! Korkeutta sillä on kolmisen metriä ja se on juuri sopivasti! Eihän tuossa katto vastaan tule, mutta menisi ehkäpä vähän överiksi korkeampi kuusi.

Yläkerran pikkukuusi sai itse asiassa lähteä kuvaksen jälkeen, ja sen tilalle siirtyi valkoinen amaryllis. Tuo pikkukuusi on ollut sisällä marraskuun alussa olleista babyshowereista asti, joten sitä päin ei tarvinnut kuin katsoa ja neulaset varisivat. Yläkerrasta löytyi muutama jouluinen sohvatyyny ja tuossa lyhdyssä on metsän eläimiä lumisessa metsässä. Ihastuin tuohon ideaan! Lisäksi lasten huoneista löytyy molemmista omat tontut.

Alakerran näyttävin joulukoriste on tietenkin kuusi. Lisäksi täälläkin on sohvalla jouluiset tyynyt. Täällä vielä odotetaan pulkkakelejä, joten tuo talja on on saanut loikoilla sohvalla joulukorttikuvausten jälkeen.

Lisäksi kynttilöitä on ollut siellä täällä ja niitä on polteltu ahkerasti pitkin talvea. Jouluksi valkoiset kynttilät vaihtuivat punaisiksi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Ajattelin vielä erikseen kirjoitella joulukattauksesta, joka ei näissä kuvissa näy. Sen voin sanoa, että olin siihen supertyytyväinen!

Lumipeti kukille (diy)

Okei, vielä yksi superhelppo diy. Jospa nämä sitten jäävät tähän. Mutta en lupaa. Tämänkin idean taisin bongata siitä kuuluisasta Facebookin jouluryhmästä.

Lumipetiin tarvitset vaipan (kyllä, luit oikein, vaipan) ja vettä. Ja tietenkin sen kukan ja purkin. Rikota vaipan sisäosa ja laita pumpulimainen aines maljakkoon. Lisää vettä ja sekoittele sopivaksi. Täyte turpoaa melkoisesti, kannattaa aina välillä sekoitella ja kokeilla koostumusta.

Meillä lumipetiin päätyi sekä hyasinttia että amaryllista. Hyasintti lepää lumen päällä sipuleineen ja noin 1-2 cm juuriston kanssa. Amaryllis koki hieman karumman kohtalon. Tuo oli niin hirmuisen pitkä, että sitä piti pitää seinää vasten, jottei se kaadu. Amaryllis ja hyasintti kuulemma molemmat pärjääväät myös leikkokukkina, joten napsaisin amarylliksesta varren poikki ja laitoin maljakkoon. Tuo amaryllis puhkesi itse asiassa todella nopeasti kukkaan verrattuna aiempaan. Toivottavasti olisi jouluna kauniissa kukassa.

Ihanaa joulunodotusta, se on jo ihan kohta!

Superhelpot paperipussitähdet

Kylläpä joulu saa ihmeitä aikaiseksi! Ei tästä nyt sentään mikään diy-blogi ole tulossa, mutta kun ainakin nyt vielä yksi askarteluohje, superhelppo tämäkin.

Meidän mammakerho treffasi Unelmalandian Doriksen luona tällä viikolla, ja siellä tutustuin ensimmäistä kertaa paperipussitähtiin. Niin nättejä, halpoja ja helppoja!

Näissä kaikissa tähdissä on käytetty yhdeksän paperipussia/tähti. Aloita asettamalla pussit samansuuntaisesti. Tee liimalla T-kuvio siten, että pohjapuolelle tuli poikkiviiva ja pitkä viiva siitä sitten alas kohti pussin avautuvaa suuta. Kun olet yhteen pussiin laittanut liiman, liimaa seuraava pussi "liimaisen" pussin päälle. Toista kunnes olet liimannut kaikki pussit yhteen. Leikkaa kolmio (kumminpäin tahansa), sutaise viimeiset liimat ja liimaa pussit yhteen. Sitten vain narua ja ripustus, jos tähdet haluaa ripustaa. Googlettamalla "paperipussitähti" voit löytää selkeämmät ohjeet.

Joulupöytään chai-maustetut marengit

Tein jouluteemaisiin babyshowereihin kuusimarenkeja ja kehittelin vielä tuota ideaa hieman eteenpäin. Muistan joskus lukeneeni Facebookin feedistä kaverin tekemistä chai-marengeista, ajatuksena joskus tehdä sellaisia. Viime viikolla sain ostettua pullollisen chai-siirappia, joten oli aika laittaa idea testiin.

Chai-marengit
4 huoneenlämpöistä valkuaista
2½ dl sokeria
1 tl perunajauhoa
1 tl etikkaa
3 rkl makusiirappia (chai)
keltaista ja sinistä geeliväriä
koristerakeita

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi lisäten sokeria vähitellen. Loppuvaiheessa lisää perunajauho sokerin mukana. Värjää massa tasaiseksi ja vatkaa vielä etikka joukkoon. Pursota marengit haluamasi muotoon, ripottele päälle koristerakeet ja paista 100 asteessa (kiertoilmalla) noin tunti.

Osasta tuli kauniimpia ja osasta vähemmän kauniita. Babyshowereihin liimasin pallot yksitellen paistamisen jälkeen ja nyt kokeilen josko kestäisivät paiston ja ripottelin ne ennen uunia. Liimaamalla saa kyllä kauniimpaa jälkeä, kuten viimesestä kuvasta huomaa. Joko pallot olivat kaikki "latvassa" tai juurella. Eikä tuo ihan täydellisesti kestänyt paistoa. Mutta hei, käsintehty!

Nyt pähkäilen esillepanon kanssa. Ajattelin laittavani ne ihan vain väliaikaisesti tuohon kakkukupuun. Mutta se näyttääkin tosi kivalta (kuvat eivät tee oikeutta). Mutta kun olin suunnitellut kakun tuohon. Hmmm.

Ps. Ne esittävät joulukuusia, jos se ei kuvista välity.

Joulukortti 2016

Tänään on viimeinen päivä, jolloin joulukortit voi lähettää joulupostimerkillä. Senpä takia ajattelin näyttää teille miltä meidän joulukortti tänä vuonna näyttää. Siitäkin huolimatta, että sitä eivät vielä kaikki vastaanottajat ole saaneet. Mummeille, kummeille ja muille vastaaville tiedoksi, että mikäli kortti vielä teiltä uupuu, saatte sen kun seuraavaksi nähdään. Minulla nimittäin kävi pieni ajatuskatko. Muistattehan kun kerroin niistä joulukorttikuvauksista täällä? Noh, tavallinen kuvahan on suorakaiteen mallinen. Ja minä kiiruissani ostin neliön malliset korttipohjat ja kuoret. Joko arvaatte? Eihän valokuva sovi siihen kuoreen. Joten yhdeksän korttia toimitetaan henkilökohtaisesti.

Eihän tuo mikään iso juttu ole, mutta itse kyllä nautin suuresti kun joulukortteja alkaa tipahdella. Toistaiseksi niitä on tullut vasta yksi, sekin jo viime viikolla. Kuorellisista korteista katson aina käsialaa ja arvuuttelen lähettäjää. Kuorettomissa korteissa yritän olla näkemättä lähettäjää, ja kohdistan katseeni osoiteriville arvuutellakseni keneltä kortti on. Kyllähän sitä jo melko hyvin käsialat tunnistaa, vaikkakin joukosta löytyy muutama hankalampi.

Posti tulee yleensä päiväuniaikaan, ehdin hyvin hipsuttelemaan laatikolle. Olen muutenkin hieman postifriikki, vaikka harvoin sieltä mitään muuta tulee kuin ilmaisjakeluita ja laskuja. Mutta aina se on vähän kutkuttavaa odotella mitäköhän laatikosta tänään löytyy. Ja ihan parasta on se, kun sieltä tulee jotain odottamatonta. Täytyisi varmaan itse aina silloin tällöin lähetellä pieniä ylläreitä, varmaan ne lämmitävät muidenkin kuin minun mieltä.

Tunnustautuuko joku muu samanlaiseksi posti-intoilijaksi?

Superhelpot kynttilänkoristeet

Facebookin jouluryhmässä näin kivan toteutksen kirkkaista lasipulloista kynttilänjalkoina. Ja siitähän se idea taas lähti. Samalla kun vein tytön pihalle nukkumaan, nappasin sakset mukaan ja marssin omalle pihalle pikkukuusien kimppuun. Meidän tontilta löytyy varmasti kymmeniä kuusenalkuja, joten materiaalia riittää. Jossain vaiheessa niitäkin on karsittava reilulla kädellä, eivät nimittäin mahdu kasvamaan, sen verran paljon niitä on.

No mutta takaisin kynttilöiden pariin. Koska meiltä ei kotoa löytynyt tyhjiä kirkkaita viinipulloja, päätin käyttää kahta mehupulloa, joista on tiivisteet hapertuneet pois. Sillä tämähän piti toteuttaa heti. Mielessä kyllä käväisi ajatus viestistä meidän kujan viestirinkiin, kunnes muistin nämä. Eli hanki kirkas lasipullo (niin monta kuin haluat), nappaa kuusenhavut (miksei mäntykin), sujauta havut pulloot ja laita kynttilä korkiksi. Kynttilöitä asetellessani mietin, josko laittaisi punaiset kynttilät. Mutta katsotaan sitä sitten seuraavaksi. Valkoinen toimii aina.

Ajatuksena oli kietoa havuja juuttinarulla myös ison kolmisydämisen kynttilän ympärille. Ulkonäkö ei kuitenkaan miellyttänyt, ja mallailin havua tuohon alustalle makaamaan. Sekään ei näyttänyt hyvältä ja kokeilin havua hieman kynttilän alle. Ja niin syntyi idea havupedistä. Saappaat jalkaan, sakset käteen ja nappaamaan muutama havu lisää. Tykkään!

Nämä yksinkertaiset, mutta ainakin omasta mielestäni superkauniit koristelut sujuu keneltä tahansa, joten rohkeasti vaan havumetsälle!

Jäädytetty juustokakku

Vietettiin taas tällä viikolla meidän mammaryhmän treffejä meillä, ja lupaiduin tekemään jälkiruuan salaattibuffettiimme. Tarkoitus ei ollut tehdä tästä blogipostausta, joten kunnollista kuvaa kakusta ei ole. Vain tämä heikkolaatuinen kännykkäkuva. Mutta koska kakku sai kovasti kehuja ja hupeni kokonaan, päätin sen jakaa teidän kanssanne. Tämä oli todella pikaisesti tehty, ja pikkaisen rennommalla aikataululla tuosta saisi kyllä kauniimman. 

Pohja 

14 kpl Bastogne -keksejä 

40 g voita 

Täyte 

200 g maustamatonta tuorejuustoa (Philadelphia) 

200 g tummaa suklaata 

2½ dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta 

½ dl sokeria

Murksaa keksit ja sekoita sulan voin kanssa. Painele leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuuan pohjalle. Laita pakkeseen täytteen valmistamisen ajaksi. 

Sulata suklaa. Vatkaa vaniljakastike kovaksi vaahdoksi. Vatkaa tuorejuusto ja sokeri toisessa kulhossa sileäksi, lisää joukkoon vailjavaahto hyvin vatkaten. Levitä puolet vaahdosta vuuan pohjalle ja valuta puolet suklaasta vaahdon päälle. Vetele suklaaraitoja haarukalla edestakaisin marmoroidaksesi pinnan. Levitä loput vaahdot ja suklaat päälle ja marmoroi uudestaan. Peitä vuoka kelmulla ja laita pakkaseen. Ainakin pari tuntia, ei takarajaa. Ota kakku huoneenlämpöön 10-20 minuutiksi, ja laita tarjolle. 

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Itsenäinen Suomi viettää tänään 99 kertaa juhlapäiväänsä ja ensi vuonna onkin luvassa kolminumeroisiin lukuihin siirtyminen. Historiassa sata vuotta on melko lyhyt aika, mutta meille aika ennen itsenäisyyttä tuntuu kaukaiselta. Omat vanhempani ja isovanhempani ovat sen verran nuoria, että meidän sukupuussa saa mennä melko kauas löytääkseen itsenäisyyden puolesta taistelleen sukulaisen. Omat isovanhempani eivät olleet edes syntyneet toisen maailmansodan aikaan, joten siitäkään ajasta en ole tarinoita juurikaan kuullut.

Meillä ei ole itsenäisyyttä juurikaan juhlittu tai vietetty mitenkään erityisemmin. Kyllähän niitä linnan juhlia ollaan katseltu (minä, mies ei niinkään), mutta tänä vuonna halusin vähän jotain ekstraa. Joulukynttilöiden tilalle vaihtui sinivalkoiset kynttilät ja suunnitelmissa oli tehdä kolmen ruokalajin päivällinen. Päivällinen tavallaan kutistui kahteen ruokalajiin, sillä ruuan jälkeen lähdimme kahvittelemaan pikkuveljeni synttäreitä.

Jokin aika sitten kävin Lidlissä ja bongasin heidän lehtisensä. Ja siellähän oli useampi käyttökelpoinen resepti. Sieltä valmistunee joulupöydän jälkiruoka, ja itsenäisyyspäivän menun alkuruoka ja jälkiruoka olivat myös tuossa lehdessä. Tosin se jälkiruoka jäi odottamaan seuraavaa kertaa. Alkuruuaksi tein porotartaria paahtoleivällä ja pääruokana oli karjalanpaistia ja perunamuussia. Se toteuttamatta jäänyt jälkiruoka olisi ollut suklaafondant. Pöytään katoin kankaiset lautasliinat ja vähän paremmat astiat. Muutamat kvuat ehdin napata ennen Nellan heräämistä, mutta neidin herättyä kamera sai jäädä.

Illalla haaveilin lasillisesta viiniä linnan juhlien kera, mutta enpä viitsinyt koko pulloa avata. Joten viini sai jäädä pulloon odottamaan seuraavaa kertaa.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille meille! Ensi vuonna juhlitaan satavuotiasta Suomea, ja se on mahtavaa!