Dear Santa (part III)

Tällä kertaa joulupukin listalta löytyy pojalle sopivia lahjoja. Muutamia juttuja, joita on tullut mieleen. Nyt kuitenkin pieni huomio kaikille mummeille, kummeille, pappoille ja muille pukin apureille. Kaikkea ei tarvitse kovin montaa kappaletta. Eli jonkinlaista yhteistyötä voi harkita tai sitten vinkata minulle jos näistä jonkun haluaa pukin konttiin laittaa.

 

Lamazelta löytyy vaikka minkälaisia leluja. Näitä on blogimaailmassa kovin kehuttu ja ne on kehitetty lapsen kehitystä silmällä pitäen. Kuvista nyt löytyy Eino Elefatti, puuhapalapeli ja musiikkikilpikonna.

 

Kovista paketeista voisi löytyä joku perinteinen satukirja tai soiva laulukirja (helpottaisi äidin lauleskelua).

Vaatteita menee aina. Kuvissa Marimekon ihanuuksia. Tällä hetkellä poika käyttää kokoa 68, joten siitä isompia kokoja.

 

Talven (ja erityisesti lumen) tullessa olisi kiva pulkkailla pojan kanssa. Vauvapulkkaa ei meiltä vielä löydy. Tavallisessa pulkassa ei tuo meidän pikkuinen vielä istuen kyydissä pysy. Brion magneettipalikat voisivat tulevaisuudessa olla kivat, samoin perinteinen palikkalaatikko.

 

Tässä muutamia ideoita vauvan joululahjoiksi. Tänä vuonna joulua odotetaan hieman eri tavoin kuin aiemmin. Tänä jouluna meillä on oma pieni lapsi. Varmasti ikimuistoinen joulu.

Hälsningar!

Kyllä täällä vielä ollaan, pienestä hiljaisuudesta huolimatta. Mies on tämän viikon lomalla ja ollaankin oltu mökillä alkuviikko. Nyt tultiin piipahtamaan kotona ja huomenna suunnataan taas mökille. On muuten ihanaa kun mieskin on kotona aamuisin! Viime viikon lopulla äiti nukkui yhtenä yönä todella huonosti, unta taisi yhteensä tulla nelisen tuntia. Eilen ja tänään mies leikki aamulla pojan kanssa ja äiti sai levätä.

Mutta nyt lähdettiin hieman sivuraiteille itse postauksen aiheesta. Viime perjantaina lähdimme laivalla kohti Ruotsia ja Tukholmaa, josta palasimme sunnuntai-iltana. Yksi yö laivalla ja yksi yö hotellissa. Pojan ja kummipojan ensimmäinen ulkomaan matka.

Olen jo kauan halunnut käydä kurkkaamassa joulutunnelmaa Tukholmassa, Tallinnassa tai jossain Saksassa. Tukholma valikoitui kohteeksi helppoutensa takia. Ja allekirjoittaneelle tuo on täysin vieras kaupunki. Ruotsiin matkatessa ei pikkupojille pitänyt vielä hankkia passia, laivamatkustaminen onnistuu vaunujen kanssa hyvin ja kotoamme pääsee kymmenessä minuutissa bussilla satamaan. Ei siis tarvitse jättää autoa sinne parkkiin.

Onneksemme menomatkalla laiva oli aivan täynnä, invahyttejä lukuunottamatta. Saimme siis invahytit, jotka olivat hinnaltaan normaalihyttien hintaisia, mutta kooltaan huomattavasti isompia. Menomatkalla vielä nukuttiin laivassa, joten tuo isompi hytti oli oivallinen. Vaunut mahtuivat ovesta loistavasti ja hytissä oli valtavasti tilaa vaikka vaunut siellä olikin. Saimme muuten loistavaa palvelua Vikingiltä täällä Suomen päässä. Meidät napattiin heti check-inin jälkeen sivuun, saatettiin hissille ja päästettiin laivaan ennen muita matkustajia. Ei siis tarvinnut mennä siinä ihmisjoukon mukana vaunujen kanssa. Arvaatte varmaan missä kunnossa osa ristelijöistä oli perjantai-iltana satamassa.

Pienoinen pettymys koettiin hotellille päästyämme. Olin jo etukäteen kysellyt mahdollisuutta vaihtaa aamiasta. Pakettiin siis kuului aamiainen sunnuntaina, mutta laiva lähti takaisin niin aikaisin, ettei aamiaista ehdi hotellilla syömään. Samaten saavuimme lauantaina niin aikaisin, että hotelliaamiainen olisi ollut ihana. Noh, vaihto ei onnistu, mutta sisäänkirjautuessa voisi ostaa ylimääräisen aamupalan. Hotellilla sitten meille ilmoitettiin, ettemme pääsisi aamiaiselle, koska se oli täynnä. Toisesta hotellista voisi kysyä. Siellä taas ei voi ostaa aamiaista viikonloppuisin. Siinä sitten ennen yritimme löytää kahvilan joka olisi auki siinä kahdeksan aikoihin lauantaina. Löydettiin kyllä.

Reissu sujui hyvin, se vain oli kovin lyhyt. Etukäteen olin ajatellut, että voisin katsella vähän pukinpaketteja, ehkä jotain itselle ja tutustua vanhaan kaupunkiin. Pahemmin ei tuossa ajassa ehtinyt hankintoja tekemään. Vauva tietenkin hieman hidastaa, mutta ei kovinkaan paljoa. Meillä kun mennään vielä täysin rintamaidolla ja julki-imetys ei minulle ole ongelma.

Ehdottomasti haluan mennä uudestaan Tukholmaan. Kaunis kaupunki, josta ei kyllä vielä kaikkea nähty.

Ruokaa

Jokin aika sitten kyselin hieman vinkkejä arkiruokailuun. Meille kotiutui Tsajut-blogista Roseepippuri-limekala, jota syötiin paahdetun bataatin kera.

Paahdetut bataatit jogurttikastikkeella

2 bataattia
2 rkl juoksevaa margariinia
suolaa
pippuria (myllystä)
tuoretta timjamia

Kuori ja paloittele bataatit. Valuta päälle margariinia ja mausta suolalla ja pippurilla. Riivi päälle tuoretta timjamia. Paista uunissa 225 asteessa noin 15 minuuttia.

Jogurttikastike

Saksanpähkinötä (noin kourallinen, oman maun mukaan)
Kuivattuja viikunoita (noin 4-5, oman maun mukaan)
2 dl kreikkalaista jogurttia
1 rkl hunajaa

Rouhi pähkinöitä hieman pienemmäksi, onnistuu ihan käsin puristamalla. Leikkaa viikunat sopiviksi paloiksi. Sekoita kaikki ainekset sekaisin. Kastike on melko tuhtia, säätelee ainesten määrää omaan makuun sopivaksi. Meillä kastiketta jäi reilusti, se meni seuraavana päivänä välipalana sellaisenaan.


Lisäksi tein yhtenä päivänä pitkästä aikaa jauhelihacanneloneja, kyytipojaksi rucolasalaattia.

Jauhelihacannelonit

Canneloniputkia (taisi mennä 12 kpl)
400g jauhelihaa
200g pakastekasviksia (parasta olisi joku tomaattisalsa, mutta sitä ei enää lähikaupassa ollut, joten ihan herne-maissi-paprikaa tällä kertaa)
2 sipulia
1 lihaliemikuutio
3 dl vettä
2 rkl makeaa chilikastiketta
suolaa
1 dl juustoraastetta

Päälle
400g tomaattimurskaa
1 prk kolmen juuston ruokakermaa
2 dl juustoraastetta


Ruskista jauheliha ja lisää sipuli joukkoon. Hetken paisteltuasi lisää kasvikset joukkoon. Lisää vesi ja liemikuutio. Mausta chilikastikkeella ja suolalla. Nosta levyltä, anna jäähtyä hetken ja lisää juustoraaste joukkoon.

Täytä cannelonit täytteellä ja laita suorakaiteen muotoiseen uunivuokaan. Sekoita tomaattimurska ja kerma keskenään, kaada cannelonien päälle. Ripottele lopuksi vielä juustoraaste päälle. Paista 225 asteessa noin 25 min.

Meidän vuokaan ei enempää canneloneja mahtunut, joten täytettä jäi hieman yli.

Salaatti

Rucolaa
Appelsiinia
Vuohenjuustoa
Tummaa balsamikastiketta

Dear Santa (part II)

Joulun toisessa toivepostauksessa pohditaan miehelle sopivia lahjoja. Itse koen tämän todella haastavaksi. Vai onko se vain minun mieheni?

Nämä Hugo Bossin tuoksut ovat hyväksi havaittuja. Jouluaikaan vielä löytyy lahjapaketteja, joista löytyy tuoksun lisäksi deodorantti.

Kenkien suhteen mieheni on hyvin yksioikoinen. Nämä Lacostet käyvät kelillä kuin kelillä, hommaan kuin hommaan.

Joku neule voisi myös olla kiva. Väreistä mies tykkää valkoisesta. Ja valkoisesta. Eiköhän joku kivan värinenkin kelpaisi.

 

Näitä tarvitaan aina, boksereita. On tullut ostettua Gantia, Calvin Kleinia ja Dressmanin manbasiceja.

 

Onko teillä hyviä ideoita miehen joululahjaksi?

Nollatoleranssi vai sivistyneesti

Viimeistään tässä vaiheessa kun lapsi on jo maailmassa on hyvä suoda muutama hetki ajatuksistaan kuningas alkoholille. Tietenkin jos perheessä alkoholia ei käytetä ollenkaan, ei sitä sen enempää tarvitse ajatella. Mutta mikäli perhe ei ole alkoholiton, on hyvä pohtia alkoholin käyttöä lapsiperheessä.

Millaisen kuvan alkoholin käytöstä haluaa jälkikasvulleen antaa? Omasta mielestäni tähän on olemassa kaksi vaihtoehtoa, nollatoleranssi tai sivistynyt käyttö. Alkoholin suurkulutus ja alkoholismi eivät lapsen maailmaan kuulu.

Toisaalta on hyvä omalla esimerkillään näyttää, että alkoholia voi käyttää kohtuudella, esimerkiksi nauttien lasillisen viiniä hyvän ruuan kanssa. Tällöin alkoholi ei ole niin vieras ja kiehtova asia ja ehkäpä tällöin kodissa voi olla avoimempi ilmapiiri asian suhteen. Lasten saattaa olla helpompi tarvittessa esittää kysymyksiä ja keskustella vanhempiensa kanssa alkoholista. Mutta kuuluuko alkoholi lasten elämään edes tällä tasolla?

Nollatoleranssilla taas voidaan näyttää lapsille esimerkillistä elämää ilman alkoholia. Nollatoleranssilla tarkoitan sitä, että alkoholia ei nautita lasten läsnäollessa. Perheen ei välttämättä tarvitse olla absolutisteja. Alkoholia saa laillisesti Suomessa käyttää vasta 18-vuotiaana, joten vanhemmat voivat esimerkillään näyttää alkoholitonta elämää tähän asti. Mutta tuleeko alkoholista kiehtova kielletty juttu tällä tavalla?

Vaikeita kysymyksiä. Suomessa alkoholia käytetään enemmän kuin suuressa osassa Euroopan maita. Etelä-Euroopan maissa taas tupakoidaan enemmän.

Me olemme molemmat savuttomia ja alkoholin käytössä kohtuullisia. Olemme myös yhdessä käyneet asiasta pienen keskustelun ja päättäneet alkoholikasvatuslinjastamme. Olimme samoilla linjoilla asian suhteen, joten isoa keskustelua ei tarvittu.

Mitä mieltä te olette asiasta? Onko lapsellisissa perheissä keskusteltu asiasta?

Hyppy

Ilman mitään syvällistä tai tarkoitusta. Arvatkaapa millainen on yksi minun "lemppariposeerauksista"?

Malesian Kuala Lumpurissa.

Iso-Britannian Lontoossa.

 

Suomen Kustavissa.

Ja näitä on oikeasti vielä enemmän! En vain löytänyt niitä äkkiseltään, taitavat loput olla ulkoisella kovalevyllä. Tämä kone kun on vasta vuoden vanha. Tällaisen kuvan voisi aina ottaa matkoilta. Täytyy kyllä sanoa, että kuvakulma on valokuvassa jännä juttu. Tuo viimeinenkin näyttää kovin ilmavalta. Totuus taisi olla jotain ihan muuta.

Dear Santa (Part I)

Joulu jo kolkuttelee ja siellä täällä on jo hieman jouluista tunnelmaa. On siis aika kirjoittaa Joulupukille!

Rakas Joulupukki (tai esimerkiksi mies), olen ollut todella kiltti tänä(kin) vuonna. Ajattelin helpottaa työtäsi ja kertoa mistä lahjoista tykkäisin. Siis jos olet samaa mieltä, että olen ollut niin kiltti (olen).

Joku ihana tuoksu. Kuvassa Versacen Yellow Diamond, Hugo Bossin Orange ja Versacen Bright Crystal. Kahden ensimmäisen uskon olevan hyviä tuoksuja, viimeisestä olen varma. Myöt muut vaihtoehdot käyvät-

Conversen popot. Joko valkoiset kankaiset tai konjakin väriset nahkaiset, karvavuorella jos löytyy. Ruskeat nahkapopot kävisivät hieman kylmemmälläkin säällä. Passeli koko olisi 37½-38.

 Kasvohoito, käsihoito, jalkahoito, mikä tahansa!

Näillä ainakin saa tämän tyttösen iloiseksi. Listalta toki saa poiketa, nämä ovat nyt tulleet itselle mieleen.

Pohdintoja

Meidän ihana poika. Kasvanut jo hirmuisesti, mutta silti vielä niin kovin pieni. Meidän esikoisemme, mutta toivottavasti ei ainokaisemme.

Toiveissa on siis joskus saada pojalle sisaruksia ja tällä hetkellä tuo ajatus herättää monenlaisia tunteita. Tavallaan sitä nyt jo hieman kaipaa sitä ihan pikkuista vauvaa ja toisaalta odottaa pojan kasvua. Uusien asioiden oppimista, kasvun seuraamista ja aikaa, jolloin poika juoksentelee ja touhuilee.

 

 

Toisaalta sitä toivoisi tämän hetken kestävän kauan. Nyt saan antaa pojalle jakamattoman huomion. Tulevat sisarukset eivät sitä tule samalla tavalla saamaan ja poikakin sen tulee menettämään. Mitä enemmän lapsia, sitä enemmän lapset joutuvat jakamaan vanhemmilta saamaansa aikaa.

 

Toiveissa on saada vielä kaksi lasta ja mielellään suhteellisen pienellä ikäerolla. Töihin kuitenkin ajattelin välissä mennä, pojan ollessa reilun vuoden ensi elokuussa. Vaikka välillä onkin väsynyt ja virtaa toivoisi olevan enemmän, en vaihtaisi näitä hetkiä. Nämä ovat ainutlaatuisia ja korvaamattomia. Elokuukin tulee luultavasti todella nopeasti ja silloin varmasti koetaan melkoisia tunnekuohuja kun poika menee hoitoon ja itse töihin. 

Tunnustus

Ihana Paula Mutsimatskua-blogista antoi blogilleni tunnustuksen, kaunis kiitos! Kyllä pienellä asialla saa pienen ihmisen iloiseksi!

Laitan tunnustuksen eteenpäin seuraaville ihanille blogeille ja bloggaajille:

Materialistimutsi Mirkalle

Viiden tähden arkea JennaW:lle

Mammapäiväkirja Mille.

Itse olen tutustunut näihin blogeihin ihan lähiaikoina ja ainakin itse tykkään näitä lukea.

Ensimmäinen

Kuten moni blogisisar, varsinkin ne joilla oli myöskin ensimmäinen, myöskin minä raotan meidän isänpäiväämme. Perinteisesti ollaan käyty appivanhempien kanssa jossain ravintolassa syömässä ja sen jälkeen siirrytty oman mummini luo, jossa onkin sitten ollut lähisuku. Tänä vuonna mentiin samalla kaavalla, tietenkin sillä lisällä, että tästä vuodesta eteenpäin myöskin meidän katon alta löytyy isi.

 

Aamulla herättiin pojan kanssa ja isi jäi vielä nukkumaan. Isi sieltä muutaman kerran huikkasi, että nukkuu vielä hetken :) Isin herätessä vietiin pojan kanssa paketti sänkyyn. Meidän isi ei tykkää mistään ylimääräisestä ja vielä kun poika ei itse varsinaisesti ole askarrellut lahjaa, yritin pitää tämän mielessä keksiessäni lahjaa. Myöhemmin poika saa sitten itse askarrella ja rakennella niitä lahjoja hoidossa ja koulussa, ne eivät tietenkään ole mitään ylimääräistä vaan rakkaudella valmistettuja laatulahjoja. Isänpäivään kuitenkin usein liitetään juurikin nuo itsetehdyt lahjat. Joten me painoimme pojan kanssa valkoiseen (isin lempiväri) t-paitaan pojna jalanjälki siihen sydämen tienoille. Tätä paitaa isi voi sitten pitää yö-/kotipaitana. Lisäksi isi sai lahjakortin parturiin, siellä kun kuitenkin tulee tasaisin väliajoin käytyä. Tietenkin oltiin myös tehty kortti, aamupalaa unohtamatta.

 

 

Meidän pojalla on kolme pappaa, joista kaksi nähtiin isänpäivänä ja kolmas pyydettiin kahville tiistaina. Pojalta löytyy vielä isovaarikin, joten ei pitäisi miehiä elämästä puuttua! Koska kahviteltiin meillä, minunhan oli ihan pakko leipoa! Suolaisena tarjottiin kinkkupiirakkaa ja makeasta löytyy yllättäen suklaalta. Piti kyllä tehdä jotain ihan muuta, mutta kaupasta puuttui pääraaka-aine. Joten suklaata, once again.

 

Tuplasuklaakakku

Pohja
200g tummaa suklaata
1 dl juoksevaa margariinia
6 munaa
2dl sokeria
3dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta

Valkosuklaa-jogurttitäyte
200g valkosuklaata
½dl juoksevaa margariinia
2dl kreikkalaista jogurttia

Kostutus
1-1½dl sitruunalimua

Täyte
1½dl lemoncurdia

Kuorrutus
200g tummaa suklaata
1½dl kermaa

Sulata suklaa ja yhdistä sulan margariinin kanssa. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä suklaasula munien joukkoon varovasti käännellen. Sekoita jauhot ja leivinjauhe ja lisää taikinan joukkoon. Kaada voideltuun irtopohjavuokaan (halkaisija 24cm) ja paista 175 asteessa noin 40 minuuttia. Annan jäähtyä ja kumoa leivinpaperin päälle.

Kakun jäähtyessä voi valmistaa valkosuklaa-jogurttitäytteen. Sulata valkosuklaa ja yhdistä margariinin kanssa. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Sekoita jogurtti joukkoon. 

Leikkaa kakku kolmeen osaan. Laita pohja tarjoiluastiaan ja kostuta kolmasosalla kostutusliemestä. Levitä päälle puolet lemoncurdista ja sen päälle puolet valkosuklaaseoksesta. Laita päälle keskimmäinen kakkupohja, kostuta kolmasosalla liemestä ja levitä päälle loput lemoncurdista ja valkosuklaaseoksesta. Laita päälle viimeinen pohja ja kostuta lopulla liemellä. Aseta irtopohjavuoka varovasti takaisin, pohja tällä kertaa kanneksi. Anna maustua jääkaapissa vähintään neljä tuntia.

Valmista kuorrute. Laita kattilaan paloiteltu suklaa ja kerma. Kuumenna varovasti ja sekoittele. Kun suklaa alkaa sulamaan, ota pois levyltä ja jatka sekoittamista. Kun kaikki suklaa on sulanut anna jäähtyä hetki ennen kuin kaadat kakun päälle.

Alkuperäisessä ohjeessa oli kandeerattujen sitruunoiden ohje, joilla kakun voisi koristella. Tämä kuitenkin vie vähintään kolme päivää, joten itse en niitä ehtinyt tekemään. Jos kuitenkin sinulla on aikaa ja haluat kokeilla, tässä ohje.

Kandeeratut sitruunat
2 sitruunaa
2dl sokeria
2dl vettä

Pese sitruunat kuumalla vedellä ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Poista siemenet. Mittaa sokeri ja vesi kattilaan, kiehauta ja keitä 10 minuuttia. Nosta kattila liedeltä ja lisää sitruunat. Anna jäähtyä. Nosta viipaleet leivinpaperin päälle ja taputtele liemet talouspaperilla. Anna kuivua huoneenlämmössä vähintään kolme päivää välillä käännellen.

Unelmien koti

Lauantaina otettiin askel lähemmäksi unelmien kotia. Heinäkuussa ostimme tontin tuolle unelmien kodille ja lokakuun lopussa saimme arkkitehdiltä ensimmäiset luonnoskuvat. Vielä tontilla ei ala sen kummempia tapahtumaan, mutta koska muutamme parin sadan kilometrin päähän tontista, halusimme aloittaa hommat jo tänä syksynä.

 



 

Lauantaina tonttia siis parturoitiin. Puita kaadettiin talon alueelta viitisentoista kappaletta. Eipä miehillä kovin kauaa tuossa mennyt, parhaimmillaan oli neljä moottorisahaa käynnissä yhtä aikaa. Osa puista sai heti uuden kodin, taisi kolme peräkärryllistä lähteä polttopuiksi talkooporukalle.

 

Itse en voinut tontilla kovinkaan paljoa autella, vaikkakin pojan kanssa paikalle kärryteltiin. Onneksi muonitusvastaavan hommaan tarvittiin joku. Talkoolaisille pyöräyttelin jättimäisen kattilallisen makkarakeittoa ja jälkkäriksi puolukkabrownieta.

 

 Keitot syötiin puolentoista kilometrin päässä tontilta, mummi ja pappa kun sopivasti asuvat kulman takana. Jälkkäri lähti miesten matkaan, samaten kahvi termarissa. Keiton jälkeen ehdittiin pojan kanssa tontille ja pojan nukkuessa ehdin muutaman kuvan nappaamaan. Miesten työmaakahvilasta löytyi sitä sun tätä :)

 Puolukkabrowniet toteutin seuraavalla ohjeella. Ja yksi pellillinen tästä tulee.

300g tummaa suklaata
3 dl juoksevaa margariinia 
4½ dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1½ dl kaakaojauhetta
3 tl vaniljasokeria
6 munaa
noin 4 dl puolukoita

Sulata suklaa ja yhdistä juoksevan margariinin kanssa. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää suklaa-voiseos. Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää taikinaan muutamassa erässä. Sekoita taikina tasaiseksi. Tähän riittää hyvin puuharukka, mutta koneellisestikin varmasti onnistuu.

Laita uunipellin päälle leivinpaperi ja levitä taikina pellin päälle. Ripottele päälle puolukat. Itse laitoin puolukoita ihan summamutikassa. Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 40 minuuttia. Anna jäähtyä ja leikkaa paloiksi. Jos haluat hifistellä, voit vaikka käyttää sydämen muotoista piparimuottia ja tehdä sydänbrownieta. Brownie saa jäädä sisältä pehmeän taikinaiseksi.


Ps. Ajattelin ottaa tunnisteet käyttöön, helpottamaan haluttujen asioiden löytämistä. Vaikka näissä leivontajutuissa :)

Playdate

Äideillä lounastreffit ja lapsilla leikkitreffit. Kävi hyvä tuuri, äidit saivat syödä lounaan melko rauhassa. Mukana kuitenkin oli kolme vauvaa (kaikki syntyneet kahden kuukauden sisällä, ensimmäinen 11.7., toinen 28.8. ja kolmas 2.9.) ja yksi kaksivuotias taapero.

 



 

Mukavaa, että lähipiiristä löytyy seuraa niin lapsille kuin äideillekin.

 

Nyt äkkiä tämän päivän lounaan pariin, poika kun vielä nukkuu päiväunia.

Korttitemppuja

Ja vielä kerran askartelujuttuja! Aika hyvin ei-käsityöihmiseltä.

Pojallamme on siis serkku, joka on kolme kuukautta vanhempi. Serkusten ollessa mukavasti lähes samanikäisiä (tuosta kun kasvavat niin voidaankin puhua samanikäisistä) sain päähäni idean yhteisestä isänpäiväkortista pappalle. Tätikin ideasta innostui, joten eilen vietettiin askartelutreffit. Poikien mammalla sattuu olemaan syntymäpäivä lauantaina, joten samalla tehtiin mammalle kortti.

Väriaineet valmiina! Mustikkaa oltiin jo aiemmin testattu mummin ja isomummin kortteihin, tällä kertaa kokeiltiin myös puolukkaa.

Serkun nukkuessa aloitettiin hommat meidän pojan kanssa. Korttipohjia oli kaapissa monta, joten voitiin tehdä useampi kokeilu ja valita onnistunein.

 

Seuraavaksi oli serkun vuoro. Tässä vaiheessa parhaat oltiin jo valittu. Nyt piti saada serkulta samoihin kortteihin onnistuneet jäljet.

 

Mamman kortti lähti tädin mukaan viimeisteltäväksi ja pappan kortti jäi minun hommikseni. Liimasin pohjalle rusehtavaa ja kimaltavaa paperia ja päälle ohutta valkoista paperia. Mikään runoilija en ole joten tekstiksi tuli yksinkertaisesti isänpäiväntoivotukset. Mies sisaruksineen on usein tehnyt vanhempien lahjahankinnat yhdessä, ehkäpä tähän korttiin vielä lisätään sedän nimi.

 

 

Murua rinnan alle

Leipominen ja makeat jutut luonnistuvat minulta melko hyvin. Niiden tekeminen on myös kivaa, eräänlainen harrastus. Ruuanlaitto taas aiheuttaa harmaita hiuksia. Aina tulee tehtyä niitä samoja sapuskoja ja harvemmin tulee tehtyä salaattia tai muita kasvikunnan tuotteita ruuan kyytipojaksi.

 

Viikonloppuna sovittiin miehen kanssa, että yritetään muuttaa ruokavaliotamme hieman terveellisemmäksi. Tai siis lähinnä minä yritän. Mies syö sitä mitä nokan eteen annan. Yksi tavoite on kasvisten lisääminen ruokavalioon ja omalla kohdalla lounasten keventäminen. Eli lounas voisi olla jokin salaatti tai keitto eikä esimerkiksi tuhti pasta-annos.

 

Mutta kaipaan apua tähän ruokaremonttiin. Löytyykö sinulta jokin resepti, jota voisin kokeilla? Kaikki vinkit ovat tervetulleita! Kaipailen niitä uusia respetejä, joita kokeilla. Joten laita resepti kommenttiboksiin tai jos vaikka blogistasi löytyy hyvä resepti niin linkkaa se. 

Opittuja ja unohdettuja taitoja

On kliseistä sanoa, että vauvat kasvavat niin nopeasti, mutta kun se vaan on totta. Viime viikolla erityisesti tuntui siltä. Niin paljon hienoa kehitystä tapahtunut ja oikeastaan muutaman hassun päivän sisällä.

Nyt poika selvästi tarttuu leluihin ja maistelee niitä. Oikeastaan poika kyllä tarttuu muihinkin esineisiin, mutta yritetään pitäytyä niissä leluissa. Lauantaina vauvauinnissa oli kiva samalla maiskuttaa isin kättä.

 

Tarttumisen lisäksi on alkanut jalkojen heittely. Selinmakuulla nostetaan jalat ilmaan ja tiputetaan takaisin maahan. Tietenkin niin, että äiti täällä voivottelee toisen kantapäitä. Yksi päivä poika veteli jalkoja mahan alle kn makasi vatsallaan. Pylly heilui vimmatusti :) Äiti hieman kauhisteli, että joko poika aloittaa liikkumistreenit.

 

Mutta sitten niistä unohdetuista taidoista. Meillä on unohdettu kuinka pullosta juodaan. Poika joi pullosta ensimmäisen kerran sairaalaassa sokeriarvojen ollessa alhaisia. Kotona jatkettiin pumpatun lisämaidon antamista kun poika ei tissiltä syönyt itseään täyteen. Kun tissittely alkoi sujumaan, lopetettiin lisämaidon antaminen. Poika sai silloin tällöin pullosta äidinmaitoa. Tuli hieman pidempi väli ja pulloa ei käytetty lainkaan. Ongelma tuli vastaan ollessani kampaajalla. Poika oli kiukutellut isille pullosta eikä se sujunut suunnitellusti. Loppujen lopuksi poika oli maidon juonut. Nyt meillä sitten treenataan pullosta juomista uudestaan. Maitoa olen pumpannut pakkaseen, jotta sieltä voidaan tarvittaessa sitä ottaa.

 

On melko raastavaa harjoitella uudestaan pullolle. Vauva kiukuttelee eikä se tunnu äidistä kivalta. Ja äiti onkin välillä ajatellut ideasta luopumista. Pullosta syöminen kuitenkin tarkoittaisi sitä, että äiti voisi välillä tosiaan käydä kampaajalla tai ehkäpä me voitaisiin isin kanssa yhdessä käydä vaikka elokuvissa tai syömässä viettämässä kahdenkeskistä aikaa. Toisaalta myös isi tykkää syöttää poikaa. Ehkäpä taito siitä vielä palautuu. Lauantaina sujui jo hyvin ilman kiukuttelua. Saattoi johtua kyllä hirmuisesta nälästä ja väsymyksestä. Pullo työnnettiin suuhun heti herättyä pitkien unien jälkeen.