Kakkua mukissa

Olen monen asian suhteen varsinainen myöhäisherääjä, tämäkin juttu on blogimaailmassa ikuisuuden vanha!

Pari viikkoa puolikuntoisena pojan kanssa, joista toisen mies oli suurimmaksi osaksi pois ja toisen olin lomalla pojan kanssa, saivat sen aikaan. Googlettelin elämäni ensimmäisen mukikakun ohjeen. Tietenkin mahdollisimman mutaisena. 

Taikinan olisi voinut jakaa kahteen mukiin tai käyttää leveämpää mukia, sillä yläpäässä kakku oli liian kypsää ja mutaisuus tuli vasta puolessa välissä mukia. Kotoa ei myöskään löytynyt mitään lisuketta kakun kanssa. Jäätelö olisi ollut loistava lisä.

4 rkl vehnäjauhoja
4 rkl sokeria
3 rkl kaakaojauhetta (sitä leivontaversiota)
3 rkl maitoa
1 rkl juoksevaa margariinia
1 muna
1/4 tl suolaa
1/4 tl leivinjauhetta

Sekoita ainekset kulhossa, kaada mukiin ja kypsennä täydellä teholla noin minuutti.

Juuri nyt tekisi hirmuisesti mieli herkutella, mutta yritän pysyä lujana ja pitäytyä teessä ja leivässä. 

Hirvittävää Halloweenia

Meillä on puolentoista viikon päästä ihka ensimmäiset koko perheen Halloween-juhlat. Tulevalla kotikujalla on ollut tapana järjestää Halloween-juhlat nyyttäriperiaatteella juhlapaikan vaihtuessa talojen välillä. Tänä vuonna me pääsemme mukaan, vaikka vielä ei asukkaita ollakaan. Kuinka mahtava naapurusto meillä onkaan! Kujalla on tosiaan meidän lisäksi neljä taloa, joissa jokaisessa on kahdesta kolmeen lasta.

Lupauduin tekemään Hämähäkkikakun ja tässä kahden päivän aikana tehtiin pojan kanssa kokeiluversio. Täältä löydät reseptin. Kakku oli maultaan melko mieto, mutta ehkäpä se on ihan hyvä kun lapsia on melko paljon. Liian voimakas lakritsa tai salmiakki eivät välttämättä uppoa. Itse olin sitä mieltä, että täytteessä olevan lakritsan määrää voisi lisätä. Mies taas oli sitä mieltä, että maku oli kohdallaan, ei iske laku liian voimakkaasti.

Nyt onkin kovan pohdinnan alla pukeutuminen. On yllättävän vaikeaa löytää kivaa asua kaksivuotiaalle. Täällä Porissa käytiin yhdessä lelukaupassa, mutta kaikki puvut olivat kovin isoja. Puuvillassa on vielä BR-lelut, täytyy käydä sielläkin. Vinkkejä myös hyvistä ja suhteellisen nopeista verkkokaupoista otetaan vastaan. Mielestäni kaksivuotias voisi pukeutua esimerkiksi joksikin eläimeksi tai vastaavaksi. Jotenkin vierastan ajatusta kovin pelottavasta pukemisesta. Ja osittain olen samalla linjalla oman puketumisen suhteen. Ehkäpä ei nyt ensimmäisellä kerralla kannata maskeerata itseään täysin tunnistamattomaksi, voisi tuntua pojasta kurjalta.

Onko teillä ollut Halloween-juhlia tai onko niitä kenties tulossa?

Mu Pori o kaunis

Heti alkuun on varoitettava sillisalaattipostauksesta, tämä hyvin todennäköisesti on sellainen. Täällä kuitenkin ollaan lomalla, minä ja poika pienoisen flunssan kourissa. Itselle se taitaa vasta olla tulossa, poika jo viime viikolla aloitteli. Mies kuitenkin raataa töissä, joten lomaillaan ihan kotosalla.

Syksy on ollut upea ja eilen käväistiinkin Kirjurinluodolla pyöräilemässä kun ostettiin pojalle oma potkupyörä. Samalla olen aloitellut omaa pikku projektia, sillä muutto Porista häämöttää vain kuukausien päässä. Haluan, että olen varmasti tallentanut kaikki parhaat paikat kameralla. Kirjurinluoto on ehdottomasti yksi suosikeista. Huomaan usein ajattelevani, että onko tämä nyt viimeinen kerta ennen muuttoa. Viimeinen kerta Kirjurinluodossa, tässä ravintolassa, viimeinen pyöräily päiväkotiin ja töihin, you name it!

Kyllä täällä Porissa turkulainen hyvin pärjää. Puhuuhan ne välillä vähän omituisesta,tekevät kaikkea yhtäkkiä, mutta omat kokemukset porilaisista ovat varsin positiivisia. Jääkiekkokansaa, ehdottomasti! Tuntuu, että kaikilla on Ässien pipo, takki, puskuritarra. Hirmuisesti näkee katukuvassa.

Muuton myötä asuinympäristö kokee aikamoisen muutoksen. Ensin noin kymmenen vuotta Turun keskustassa ja siihen perään pari Porin torin laidalla. Ja siitä sitten pieneen kuntaan Turun viereen omakotitaloon. Onhan siellä kaksi kauppaa, kebula ja paikallinen kuppila. Eipä taideta jatkossa ihan ex tempore mennä ravintolaan syömään. Ei valita mennäänkö Nepalilaiseen, burgerille vai pihville. Toisaalta Pori on toiminut tässä pienenä puskurina, ravintolatarjonta ei ole ihan sellaista kuin Turussa. Onhan niitä vielä testaamatta, Raatihuoneen kellaria työkaverit suosittelivat, mutta sinne olisi kiva mennä ihan kahdestaan. Mutta täällä lemppareiksi ovat nousseet Yak & Yeti (nepalilainen), S-Ryhmän Amarillo ja Torero (eipä olisi uskonut!) ja uutena Blind Burger.

Pori on kivankokoinen kaupunki, jossa etäisyydet ovat toimivat. Jos me olisimme eri puolilta Suomea tai läheiset olisivat ripoteltuna sinne tänne, voisimme harkita tänne jäämistä. Työpaikka pyöräily-/kävelymatkan päästä kotoa ei olisi ollenkaan mahdottomuus ja luultavasti omakotitalon saisi ostettua hieman edullisemmin. Rakentamisessa ero tuskin olisi. Kirjuriluodon loistavat puitteet olisivat iahn kulman takana, ja sieltä löytyy ilmaista parkkitilaakin.

Tietenkin olen aivan täpinöissäni muutosta, mutta olen luonteeltani tällainen herkkis. Töitäkin ihanassa työpaikassa on jäljellä vain pari kuukautta, jaiks!

Ps. Tiesittekö, että lastenhuoneen tapetin päättäminen on aivan käsittämättömän vaikeaa?! Luulin pääseväni helpolla, mutta kävikin ilmi, että meidän makumme eroavat tässä melkoisesti.Mu Por

Mökkeilyä ja haikeita tunnelmia

Viikonloppuna päästiin pitkästä aikaa mökkeilemään. Ennen muuttoa Poriin ja rakennusprojektin aloittamista mökkeilimme melko usein. Nyt ei yksinkertaisesti ole aikaa, mutta ehkäpä jo ensi vuonna pääsemme useammin nauttimaan mökkeilystä. Vaikka eihän tuo rakennusprojekti missään tapauksessa ole tuolloin vielä ohi.

Saatiin miehen kanssa lauantaina käydä viilailemassa keittiökauppoja kun isovanhemmat nappasivat meidän auton ja pojan ja lähtivät mökille aikaisemmin. Mökillä olikin serkkupoika jo odottelemassa tädin kanssa, ja pojilla oli leikkiseuraa toisistaan. Kyllä sen huomaa jo kaksivuotiaasta kuinka toinen nauttii leikkiseurasta ja kuinka tärkeitä toiset lapset voivat olla. Meillä poika säännöllisesti puhuu tietyistä lapsista ja päiväkodissakin on ne tietyt lapset joiden kanssa eniten vietetään aikaa. Haikeudella ajattelen sitä, että pian muutamme pois ja nuo hänelle tärkeät ihmiset päiväkodissa jäävät täysin pois hänen elämästään. Kuinka oudolta se mahtaa pojasta tuntua kun ei enää mennäkään leikkimään niiden lapsien kanssa eikä hoitajat ole enää samoja? Tämän päiväkotitaipaleen aikana heistä kaikista on tullut hyvin läheisiä pojalle. Kyllä hän siitä varmasti tokenee, mutta kyllähän tässä omaa sydäntä hieman raastaa ajatella näitä asioita.

Juttu hieman karkasi, tätä tämä tajunnanvirta teettää. Piti kirjoitella mökkiviikonlopusta, mutta eksyttiin jo edessä häämöttävään muuttoon.

Meillä kokataan yhdessä (sis. arkiruokareseptin)

Sain viime viikolla työkaverilta uuden reseptin kokeiltavaksi ja tänään valmistettiin yhdessä pojan kanssa Egytptin pataa. Helppoa kuin mikä ja soveltuu loistavasti viikkoon, jolloin ollaan pojan kanssa kahdestaan. Tätä varmaan syödään kolmena päivänä.

Joonatan alkaa olemaan jo niin iso poika, että hän mielellään auttelee äitiä kokkailussa. Yleensähän tämä tarkoittaa enemmän työtä äidille ja hitaampaa valmistumista, mutta on ihanaa seurata toista tohkeissaan. Tällä kertaa poika sai ensin siirtää paloitellut sipulit leikkuulaudalta lautaselle ja sen jälkeen tehtiin sama juttu paloitelluille kurkuille. Sipulit kaadettiin yhdessä pannulle ja lopuksi poika sai laittaa kurkut vuuan päälle. Yksinhän tämän kaiken olisi tehnyt nopeammin, mutta mieluummin näin kuin kiukutteleva lapsi jaloissa. 

800g jauhelihaa
2 sipulia
3 herkku-/suolakurkkua
4 dl pitkäjyväistä riisiä
2 valkosipulinkynttä
1 litra lihalientä
2 prk smetanaa
2 tl grillimaustetta
suolaa
mustapippuria

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Keitä riisi lihaliemessä kypsäksi. Riisin kypsyessä paista jauheliha ja sipulit ja mausta seos. Sekoita riisit ja jauheliha sekaisin, lisää smetana ja pieniksi kuutioidut kurkut. Levitä seos voideltuun vuokaan ja paista 20 minuuttia.

Kuten ehkä kuvista näkyy, jätin itse smetanat ja kurkut tuohon vuuan päälle. Ajattelin, että jos poitsulle ei oiken nuo iske, niin riisi ja jauheliha maistuvat varmasti. Vaikka meillä ollaan kyllä pääsääntöisesti menty sillä logiikalla, että lapsi syö mitä hänelle tarjotaan. Varmasti on mehukkaampaa kun kaikki ainekset ovat sekoitettu yhteen, ja hyvinhän nuo kaikki pojalle upposivat.

Porin päivänä

Viikko sitten Porissa juhlittiin Porin päivää monen päivän ajan. Samaan aikaan kaupungissa vieraili myös italialaisranskalaiset markkinat, joten ohjelmaa riitti. Sattuipa vielä niin, että meidän perhe majaili Porissa miehen töiden johdosta. Perjantaina haisteltiin tunnelmaa pojan kanssa kahden, oltiin lähes koko töiden jälkeinen aika ulkona. Lauantaina saatiin nauttia markkinahumusta koko perheen kera.

Kengät Converse*, huivi Pieceshttp://www.def-shop.fi/pieces/*, farkut h&m (second hand), takki mamalicious (second hand), laukku Marimekko. 

 

Lompakko* 

Samalla ulkoilutin ensimmäistä kertaa uutta lompakkoani, vanha olikin jo tiensi loppupäässä. Suuria ostoksia ei tullut tehtyä, keskityin lähinnä ranskalaisiin herkkuihin, croissanteihin, patonkiin ja marmeladiin.

Tykkään kyllä markkinahumusta, niissä on tunnelmaa. Ei niinkään tee mieli ostaa niitä myytäviä tavaroita, mutta muurinpohjalättyjä ja muita herkkuja aina himoitsen. Tosin tällä kertaa mies osti lätyn, joka oli keskeltä raaka. Jotenkin ne lätyt tuntuivat lapsuudessa paljon paremmilta ja kermavaahtokin oli oikeaa kermaa eikä purkista pursotettavaa. 

*Kengät, huivi ja lompakko saatu DefShopista. Sisältävät linkkejä, joiden klikkaamisesta en hyödy mitenkään. 

Löydät Rouva Y:n + ilmianna itsesi

Blogipolulta
Instagramista
Facebookista 
Blogit.fi:stä
ja tietenkin voit myös seurata liittymällä lukijaksi bloggerin kautta. Itse olen lähinnä käyttänyt seuraamiseen bloggeria, mutta se kun ei aina päivitä kaikkia blogeja! Paljon tulee Facebookin kautta klikkailtua blogeihin, mutta useasti olen miettinyt, että pitäisi ehkä aktiivisemmin käyttää blogipolkua.

Blogeissa tuntuu tällä hetkellä olevan jonkinlainen suvantovaihe ja voisinkin lisätä muutamia blogeja omaan lukulistaan. Joten ilmianna itsesi, jos kuvittelet että voisin pitää blogistasi. Myös oman Instagraminsa voi ilmiantaa.