Sisustusinspiraatiota syksyyn (sis. alennuskoodin)

Aamut ovat jo viileitä ja kesätuuli on kylmentynyt. Auto on aamuisin kasteen valloittama. Syksy ja sen kirpeys ovat täällä. Kesä sujahti ohi, ehtikö se edes alkamaan.

Syksyssä on omat ihanuutensa. Kynttilät, tee, villasukat, neuleet, huivit. Iltaisin voi käpertyä sohvalle kuuman kupposen kera nauttimaan hyvästä kirjasta. Tai ainakin haaveilla sellaisesta ruuhkavuosien keskellä. Vaikkakin kynttilät on jo kaivettu kaapista esiin, on sisustus muuten vielä melko kesäinen. Hempeää vaaleanpunaista löytyy sohvatyynyistä ja kynttilöistä ja olenkin miettinyt pitäisikö niitä päivittää syksyisemmäksi. Toisaalta ajatus tummista väreistä tuntuu ehkä hieman ahdistavalta. Mutta ehkäpä materiaali voisi olla jotain neuletta vaikka väri olisikin vaalea. Pitkään olen haaveillut jättineulepeitosta, mutta niiden hinta on vielä jättänyt asian haavetasolle.

Erilaiset mietelauseet ovat näkyneet sisustuksessa jo jonkin aikaa ja nyt ne ovat saapuneet myös meid'n kotiimme. Tuutilullasta sain ihanan OMM Designin letter boardin, johon olen kirjoitellut erilaisia ajatuksia. Sekä Instagramissa että Pinterestissä on monia ihania ja hauskoja mietelauseita, ja olenkin jo tovin keräillyt sopivia talteen. Ihan huippuja! Tekstejä on myös kiva vaihdella mielentilaan, vuodenaikaan tai mihin vaan sopiviksi. Viilenevä keli lienee vaikuttanut myös näihin muodostuneisiin mietteisiin, sillä niissä tulevat esiin syksy ja lämpö. Ja lämmöllä en nyt tarkoita niitä kuumia kesäpäiviä, vaan juurikin vilttejä, villasukkia ja teetä. Teksteillä voi saada jo luotua mielikuvan siitä tunteesta, kun kirpeänä syyspäivänä nauttii kupillisen höyryävää teetä tai kietoutuu lämmittelemään sohvan nurkkaan.

Mitä teidän syyssisustukseen kuuluu vai pysyykö sisustus samana ympäri vuoden?
Mikäli innostuit letter boardeista, niin klikkailepa itsesi Tuutilullan verkkokauppaan, sillä Tuutilulla tarjoaa teille -10% letter boardeista 15.9.2017 asti koodilla ROUVAY.

Yhteistyössä Tuutilulla

Paluu kouluun - opettajan versio

Muutama viikko sitten kävi kova kuhina kun koululaiset ja opiskelijat palasivat työn ääreen kesälomiltaan. Kauppojen hyllyt täyttyvät uusista koulurepuista, kynistä, kumeista ja ties mistä koulutarvikkeesta. Itselläkin oli edessä paluu kouluun, mutta tavallaan pöydän toiselle puolelle. En ole blogissa paljoakaan työstäni kirjoitellut, eikä tähän suurta poikkeusta ole tulossakaan. Mutta halusin kuitenkin hieman avata niitä tuntemuksia, joita itse koin palatessani sorvin ääreen.

Viimeksi olin pidemmässä työsuhteessa Porissa ennen jäämistäni äitiyslomalle. Äitiyslomani loppui joulukuussa ja tammikuussa aloitin sijaistamaan eri kouluissa äitini jäädessä vuorotteluvapaalle omista töistään auttaakseen perhettämme lastenhoidossa. Näin pienemmän ei tarvinnut vielä aloittaa päivähoitoa, vaan se koitti vasta nyt syksyllä. Kevään aikana tein töitä silloin tällöin, parin päivän sijauisuudesta viiden viikon pätkään. Onni lykästi, ja sainkin loppukeväästä tietää tulleeni valituksi koko lukuvuoden pituiseen määräaikaiseen työsuhteeseen. Lottovoitto!

Elokuun kolkuttaessa ovelle alkoi itseä hieman jännittää. Edessä olisi uusi työtapa kollegan kanssa, jolloin meillä kahdella opettajalla on yhdessä luotsattavana reilu 30 ekaluokkalaista. Yhteisopettajuus ja pariopettajuus ovat tässä kohdin käytettäviä virallisia termejä. Uuden työtavan lisäksi edessä siis olisi aivan uudet oppilaatkin, nuo koulutiensä alkutaipaleella olevat. Ennen töiden alkamista tiesin luokastani löytyvän pulpetit ja tuolit. Ympäristö ja kollegat olivat onneksi tulleet jo hieman tutuiksi kevään aikana.

Totutteleminen ajatukseen pienistä ykkösistä on vaatinut oman osansa. Viimeksi olen näin pienten kanssa ollut viisi vuotta sitten. Nyt oli myös ensimmäistä kertaa edessä täysin oma luokka, en ole kenenkään sijainen, joka tulee jatkamaan toisen luomia käytäntöjä. Mutta minulla ei myöskään ole mitään valmiina. Nämä pari viikkoa ovat olleet sen verran haipakkaa, että eilen sain hankituksi taulutussit ja -pyyhkimen luokkaani, seinäkellokin löysi tiensä hyllyn päälle. Seinästä puuttuu ruuvi. Onnea on kokenut kollega, jonka luokkatilassa olemme pääsääntöisesti toimineet.

Aluksi (ja ehkäpä vielä vähän vieläkin) jännitti se, miltä oma työskentely näyttää toisen silmään. Tässä työssä on voinut toimia täysin omalla tavalla omassa luokassa, mutta nyt siinä on kollega vieressä, jolla voi ehkä olla kovinkin erilaiset ajatukset ja toimintatavat. Mutta olen luottavainen, uskon että tämä kombinaatio on toimiva. Välillä tuntuu kuin siipeilisi toisen kustannuksella kun itse vielä totuttelee talon tapoihin, ja nythän on tavallaan helppoa vain seurata esimerkkiä näissä jutuissa.

Joten koululaiset, opiskelijat, vanhemmat ja muut, opettajaa jännittää ihan yhtä lailla.

Ps. Käy tykkäämässä Varpublogien Facebook-sivusta ja kommentoi BACK TO SCHOOL -julkaisua ja voit voittaa tyylikkään Klo Designin repun. Lisäksi Varpublogien sivuilla voit tehdä Suuren koululaukkutestin!

Arvontojen voittajat

Synttäriviikon arvonnat on suoritettu ja onnetar suosi seuraavia osallistujia:

MayBeautyn kasvonaamio: klaara
Kaverini riipus: Hilda Hissu
LuKLabelin lahjakortti: Teija Hämäläinen

Voittajille on ilmoitettu ja heihin kaikkiin on saatu yhteys. Kiitos jokaiselle osallistujalle ja erityiskiitos MayBeauty, Kaverini ja LuKLabel!

Synttäriarvonta: LuKLabel

Synttäreiden viimeisen yllätyksen tarjoaa LuKLabel. Kuulun LuKLabelin Design Teamiin ja osana tiimiä olen ollut mukana ideoimassa niin tuotteita kuin markkinointia. Lisäksi olen päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin ja saanut inspiraatiota omaan sisustukseen.

LuKLabelilta löytyy piensisustuksen tuotteita, neuvolakorttikoteloita, printtejä sun muuta kivaa. Ja se valkoinen rautakehikko, joka täälläkin blogissa on näkynyt.

Nyt synttäreiden kunniaksi LuKLabel tarjoaa yhdelle onnekkaalle 40€ shoppailurahaa verkkokauppaansa. Osallistuaksesi 40€ lahjakortin arvontaan toimi tutulla tavalla, eli jätä kommenttiboksiin merkki osallistumisestasi sekä toimiva sähköpostiosoite. Aikaa osallistua on lauantaihin 19.8. klo 20.00 asti.

Kannattaa myös seurata LuKLabelia instagramissa, Facebookissa, Pinterestissa sekä tietenkin LuKLabelin omia sivuja, niistä voit saada ideoita ja inspiraatiota!

Onnea arvontaan!

Throwback: Metsäretkellä 29.9.2015

Hieman lupailin nostella synttäreiden kunniaksi joitain vanhoja postauksia arkistojen kätköistä, joten tässä yksi. Porissa oli superkaunis metsäretkipaikka Porin metsässä, siinä sairaalan lähistöllä. Nuo kirpeät syyspäivät ovat jääneet mieleen kun lähdettiin perheen kanssa metsään ja napattiin eväskaakaot ja -leivät iltapalaksi mukaan. Juuri tässä yksi päivä mietin näitä retkiä ja nyt meidän on ryhdistäydyttävä tekemään vastaavia myös täällä. Näissä hetkissä on myös omanlainen hieman "haikea" tunnelma, sillä esikoinen oli vielä ainoa lapsemme, mutta odotimme jo toista. Mitä tuo pieni on mahtanutkaan isoveljeydestä ajatella ja tuntea? 

Tänään lähdettiin koko perheen kanssa metsäretkelle. Pakattiin mukaan iltapalaa ja huristeltiin autolla Porin metsän liepeille. Ilma oli mitä loistavin, ihanan kirpeä syyssää. Annettiin pojan johdattaa joukkoa ja poikahan meni vauhdilla eteenpäin. Välillä pysähdeltiin katselemaan käpyjä, sieniä tai muuta matkalla löytynyttä. Päädyttiin pienen lammen rantaan. Kierrettiin lampi ympäri, jonka jälkeen kaivettiin eväät esiin. Nautittiin eväät ja ihailtiin ylitsemme lentäviä pienkoneita.

Loistava retki.

Synttäriarvonta: Kaverini

Yhteistyössä Kaverini

Kaverini on yhden suomalaisen muotoilijan yritys, joka valmistaa kauniita tuotteita moneen käyttöön. Kauniita huopakoreja ja tyynynpäällisiä sisustukseen, leikkuulautoja  ja tarjottimia keittiöön, paperituotteita ja kauniita riipuksia.

Puu on noussut sekä sisustuksessa että koruissa jälleen pinnalle ja Kaverini valikoimasta löytyy koivuvanerista valmistettu Perhonen-riipus. Kaunis ja yksinkertainen koru, joka sopii monen vaatteen kanssa. Itse lähdin tapaamaan lukioaikaisia ystäviä mustassa maksimekossa Perhonen-riipus kaulassa, täydellinen yhdistelmä!

Nyt teilläkin on mahdollisuus saada Kaverini Perhonen -riipus, sillä synttäreiden kunniaksi saan arpoa yhden riipuksen!

Osallistu arvontaan jättämällä kommenttiboksiin kommentti osallistumisestasi ja toimiva sähköpostiosoite keskiviikkoon 16.8. klo 20.00 mennessä.

Synttäriarvonta: MayBeauty

Blogin synttäreiden kunniaksi myös MayBeauty haluaa antaa yhdelle onnekkaalle mahdollisuuden itsensä hemmotteluun. Havahduin tänä kesänä siihen tosiasiaan, että ihossani näkyy ikääntymisen (hui mikä sana!) merkkejä. Teinivuodet ovat takana ja juonteet alkavat näkyä. Joten ehkäpä olisi aika kiinnittää hieman enemmän huomiota ihonhoitoon.

Joten mikäli kasvosi kaipaavat huolenpitoa, osallistu arvontaan hihkaise mukanaolosi kommenttiboksiin ja kirjoita toimiva sähköpostiosoite tiistaihin 15.8. klo 20.00 mennessä.

Psst. Täältä ja täältä voit lukea aiemmat postaukset kasvonaamiosta.

Neljävuotias

Rakas esikoinen täytti kesällä neljä ja nyt elokuussa blogi viettää samaista syntymäpäivää. Blogissa synttäreitä ei olekaan aiemmin juhlittu, mutta tänä vuonna pidetään pienet pirskeet muutaman yhteistyökumppanin kanssa.

Blogia olin kirjoitellut aikaisemminkin, mutta tuolloin ajattelin lapsen syntymän myötä aloittaa "puhtaalta pöydältä". Nyt neljä vuotta myöhemmin lapsia on toinenkin ja blogikin on kasvanut vuosien mukana.

Blogin ensimmäisen postauksen löydät täältä, olkaa armollisia mikäli käytte vanhempia tekstejä lukemassa.

Vinkkejä rautakehikolla sisustamiseen

Jokunen viikko sitten valkoinen rautakehikko kotiutui meille ja olen tässä miettinyt miten sitä voisi käyttää osana eri tilojen sisustusta. Rautakehikko on monipuolinen sisustusesine. Meillä kehikkoa ei olla vielä porattu seinään, vaan se saa nojata tasolla. Ehkäpä joskus se porataan kiinnikin, mutta sitä ennen haluan olla täysin varma sen paikasta.

Sain idean rautakehikosta eräänlaisena "sairaalasta kotiin" -tauluna. Kehikkoon pääsi poikamme kotiutumisvaatteet kera nimen ja strategisten syntymämittojen. Idea tähän kehittyi vastaavasta kehystetystä taulusta, joka minulla on ollut tarkoituksena joskus toteuttaa.

Kokeilin kehikkoa myös tytön huoneessa, jossa kehikkoon pääsi lastensisustukseen sopivia tuotteita. Löysin myös yhden tutin (meillä niitä ei enää käytetä), ja syntyi idea tuttitelineestä. Siinä tietyssä vaiheessa ne tutit katoavat öisin ja niitä saa juosta pitkin yötä laittamassa takaisin suuhun. Vaan jospa pitäisi tutteja sängyn lähellä rautakehikossa, josta sellaisen löytää helposti keskellä yötä. Tulipa mieleen vielä yksi idea tässä kirjoittaessa, palataan siihen joskus myöhemmin.

Kehikko luultavasti saa paikkansa keittiöstämme, jolloin siihen sopii loistavasti vaikkapa joku lempiresepti tai yrttejä paperipusseissa. Kotoa löytyvä pussi oli hieman liian suuri, joten se on viritetty pyykkipojalla pienemmäksi. Tosi toimiin kehikko pääsikin heti kun sen sain, sillä vietimme poikamme nelivuotissyntymäpäiviä. Kehikkoon kiinnitin sankarin nimen ja juhlien ruokalistan sekä valkoisen neilikan. Tykkäsin kovasti!

Toinen erittäin potentiaalinen käyttö kehikolle olisi sen käyttö korutelineenä. Tällä hetkellä koruni ovat vain laatikossa sekaisin. Kehikkoon voisi vaikka kehitellä jostain korkista vielä taustan nappikorvakoruille, jolloin nekin saisi siististi kehikkoon.

Löytyykö sinun kodistasi rautakehikko? Miten sinä sitä käytät tai saitko uusia ideoita?

Ps. Myös Unelmalandian Doris ja #hellomynameislillin Lilli ovat ideoineet rautakehikon käyttöä. 

Kuulumisia pihan ensimmäiseltä kasvukaudelta

Piha on elänyt ensimmäistä kasvukauttaan tänä kesänä ja ajattelinkin kertoa teille miten tuo ensimmäinen kausi on tähän asti sujunut. Meillehän teki pihatyöt viherrakentamisen ammattilainen, mies lähinnä laittoi nurmikon reunakiviä ja muuta pientä. Kasvien hankinta ja istutus oli muiden käsissä.

Pihallemme kylvettiin nurmi, istutettiin kaksi omenapuuta, tuija-aita, kolme näkösuojatuijaa sekä rinteeseen pallotuijia, vuorimäntyä ja tuiviota. Lisäksi rinteen kivimurske asennettiin sekä kasveille kuorike.

Moni suositteli meille siirtonurmea sen helppouden takia, mutta päädyimme kuitenkin kylvettävään nurmeen. Ja olemme kyllä tyytyväisiä lopputulokseen! Meidän vinkki nurmikon kasvatuksessa on vesi. Unohda vesilasku ja kastele kunnolla. Aluksi nurmea kasteltiin aamuin illoin sadettajilla, ja myöskin vältettiin nurmikolla kävelyä. Nurmen kasvettua kastelua vähennettiin, mutta kastelua kuitenkin jatkettiin. Kasvuprojektissa on varmasti ollut hyötyä myös viileästä kesästä eikä paahde ole kasvua kiusannut. Edelleen kastelemme nurmea silloin tällöin ja se näyttää todella hyvältä. Toki vielä on joitain paikkoja, joissa kasvua vielä hieman odotellaan. Mutta suurimmaksi osaksi nämäkin ovat jo mennyttä. Ensimmäinen leikkuu suoritettiin nurmen ollessa yli 10cm, ja silloinkin sitä leikattiin vain muutama sentti.

Tuija-aita kasteltiin aluksi melko runsaasti, mutta nyt kastelemme kerran viikossa. Meitä ohjeistettiin välttämään liikakastelua, sillä muuten kasvi tottuu ottamaan veden aivan pinnalta eikä näin kasvata kovin vahvoja juuria. Aluksi kastelimme tuijia letkulla, mutta melko pian se vaihtui tihkuletkuun, jolloin kummankaan meistä ei tarvitse seistä kastelemassa. Tuija-aidasta yksi tuija alkoi heti ruskettumaan ja onkin nyt täysin ruskea. Viherrakentamisen tehnyt yritys kuitenkin lupaa takuun ensimmäiselle kasvukaudelle, joten tuo tuija tullaan vaihtamaan.

Rinteen kasvit ovat olleet hyvin samanlaisella hoidolla kuin tuija-aita. Nyt kastelemme ne molemmat kerran viikossa, mikäli on tarvetta. Yksi rinteen pallotuijista on myöskin ruskettunut ja sen tilannetta seuraillaan. Se ei ole kokonaan ruskettunut, joten se saattaa tuosta vielä selvitä. Tästäkin olemme kuitenkin jo ilmoittaneet.

Omenapuista toinen kukki keväällä ja tuottaa nyt peräti yhden omenan sadon. Lajikkeiksi valiokoitui Huvitus ja Lavia, molemmat kesäisiä herkkuomenoita. Niiden ympärille piti laittaa kuoriketta ja nurmikon reunakivi, mutta vastoin kaikkia ohjeita päätimme jättää ne laittamatta. Reunakivellä tuosta olisi jäänyt valtava alue puun juurelle ja jotenkin se tuntui aivan liian massiiviselta ratkaisulta. Mietimme myös pelkkään kuorikkeen laittoa, mutta mietitytti sen pysyvyys ruohoa leikattaessa ja tuulessa. Seurailemme tilannetta ja mietimme mitä teemme vai teemmekö mitään. Onhan sitä ennenkin omenapuut pärjänneet ilman kuoriketta tai reunakiviä.

Itse istutimme pihalle rungollisen syreenin, joka kukki alkukesästä tuoden ihanaa tuoksua. Nyt on ollut niin viileä kesä, ettei taida syreeni uudestaan kukkia. Pioneita olen pihaan suunnitellut, mutta niitä täytyy vielä odotella. Terassin täytyy ensin olla kaiteita myöden valmis, sillä muuten pionit kokevat kurjan kohtalon kun terassia rakennetaan.

Kesäinen mansikka-marenkiherkku ja kuulumisia

Heippa taas pitkästä aikaa! Meillä on koko perhe lomaillut ja vaikkei mitään erikoista olla tehtykään, on blogikin tuntunut viettävän pientä kesälomaa. En ole juurikaan kuvaillut blogia varten mitään eikä mieleen ole tullut postausideoitakaan. Kesäloman loppu häämöttää jo, mutta vielä saadaan hetki lomailla yhdessä. Muutamia ideoita bloginkin puolelle on, nyt vain täytyy jossain välissä ottaa kamera käteen ja kuvata kuvat kirjoitusten kaveriksi.

Ajattelin vinkata teille ihan superhelpon kesäisen jälkiruuan tai muuten vain herkutteluun sopivan annoksen. Ainesosat ovat helposti vaihdettavissa, sesongin tai maun mukaan.

mansikoita
marenkia (kuvissa valmista kaupan suklaamarenkia)
mascarponejuustoa
kermaa

Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta halutessasi esimerkiksi vaniljasokerilla. Sekoita joukkoon mascarpone. Laita tarjoiluastian pohjalle vaahtoseosta, sen jälkeen kerros mansikoita ja murustele marenkia mansikoden päälle. Tee niin monta kerrosta kuin haluat (tai aineet riittävät) ja nauti herkusta! Toimii isoon kulhoon kasattuna tai yksittäisinä annoksina.

Makoisia herkkuhetkiä!