DIY joulukalenteri

 

Muutama luukku kalenterista vielä uupuu, mutta ajattelin jo tässä vaiheessa kertoa teille minkälainen kalenteri meidän kolmevuotiaalla on tänä vuonna. En löytänyt mistään sopivaa, netistä löytyi yksi kaunokainen, mutta en kuitenkaan täysin vakuuttunut siitä.

Halusin kalenteriin jotain pientä kivaa, mutta myös yhteistä tekemistä. Joten päädyin ostamaan pikkuisia lahjuksia ja keksimään pientä touhua. Miehellä on melko kiireinen joulukuu, joten aikamoinen sovittelu oli saada kalenteri toimimaan. Pojalle on luvassa luistelua, pipareiden leipomista, leffailtaa, reissu HopLopiin tai Mehukatti-maailmaan, yllätyspäivä äidin kanssa, yllätyspäivä isin kanssa, kuusenhakureissu ja joulusaunan valmistelua.

Paketeista taas löytyy junaradan paloja, pastilleja, pikkuinen Muumi-kirja sun muuta pientä. Nyt pitäisi vielä keksiä paikka kaleterille. Ihan vain tuollaisen kasan ajattelin johonkin laittaa, josta sitten poimitaan aina oikea luukku. Voi että kun odotan, että pääsen katsomaan kun Joonatan pääsee availemaan luukkuja!

Joulukorttikuvaukset

Ideahan lähti liikkeelle siitä, kun ystävä lähetti kuvaviestin omista joulukorttikuvauksistaan, aloittaen sanoilla "Tiedäthän sen Facessa kiertävän Tein itse ja säästin -jutun?". Ja mietin, että miksipä ei. Kyllä sieltä varmaan joku kohtalainen osuma tulee.

Ajattelin, että sukulaisille ja kummeille olisi kiva laittaa kortin mukaan jouluinen kuva lapsista. Esikoisen ensimmäisenä jouluna tehtiin samoin, kaikkia korttien vastaanottajia emme lastemme kuvilla muista. Vain niitä, joita se ehkä oikeasti kiinnostaa. Meidän lapsettomat ystävät eivät välttämättä halua kuvia lapsistamme, kun taas isovanhemmille, isoisovanhemmille, kummeilla jne. kuva taas saattaa olla mukava muisto.

Asettelin kuvauspaikan suhteellisen valmiiksi ennen lapsia. Isompi lahjottiin pillimehupalkinnolla, joka toimi hyvin. Pienempi taasen on melko helppo tapaus, uskoin pärjääväni. Yhtään täydellistä tai edes lähes täydellistä osumaa en useasta yrityksestä huolimatta saanut. Vaikka kuinka sanoin esikoiselle, että katsoo kameraan eikä välitä mitä sisko tekee, eksyi katse aina siskon hassutteluihin. Tästä johtuen katseet ovat enemmän kuin huvittavia. Toinen taasen tietenkin lähti ryömimään sun muuta, ja isompi perässä. Jompikumpi on koko ajan liikkeessä, joten aina toinen on suttuinen.

Katsotaan koostanko näistä jonkun kollaasin, yritänkö vielä uudestaan, tyydytäänkö johonkin näistä vai unohdetaanko koko juttu.

Halukkaat vapaaehtoiset saavat myös tulla kokeilemaan, josko onnistuisi paremmin. Mites teillä, onko yhtä epätoivoisia yrityksiä? Yritän myös kirjoitella välillä jostain muusta kuin joulujutuista. Se vaan on niin kovin vaikeaa! Ainakin meidän joulukalenterista olisi tarkoitus lähiaikoina kirjoitella, mikäli joku vielä kaipaa ideoita. Se ei vaan ole vielä valmis, voiton puolella kylläkin.

Viikonloppuruokaa

Sain viime jouluna lahjaksi kunnon padan, sellainen on keittiöstä uupunut. Tänä syksynä tuo pata on korkattu käyttöön ja kahdesti siinä on ruokaa tehty. Lauantaina testattiin karpaloinen lihapata, jota koko perhe voi syödä. Kaikki ruuat, joissa tulee mahdollisimman vähän tiskiä ja vielä koko perhe vauvaa myöden voi syödä, ovat mahtavia. Reseptin sain ystävältä, joka sen on jostain vauvanruokakirjasta bongannut. Miehen mielestä tämä ei ollut hitti, ei kuulemma vaan sovi tomaattikastike tuon lihan seuraksi, kirkaslieminen karjalanpaista sen sijaan uppoaa miekkoseen oikein loistavasti. Lisukkeena oli peruna-porkkanamuussia ja rosollia. Jälkkäriksi Lidlin superhelpot uunissa piipahtaneet Crème Brûléet.

Löytyykö teiltä hyviä patareseptejä? Mielelläni kuulisin niitä! Ainakin pataleipää täytyy jossain vaiheessa kokeilla.

Karpaloinen lihapata
400 g kokolihaa (käytin naudan ja possun palapaistikuutioita)
500 g paseerattua tomaattia
½ dl kuivattuja karpaloita
1-2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 rkl balsamiviinietikkaa (kaapista löytyi punaviinietikkaa)
1 tl rosmariinia
mustapippuria

Laita kaikki ainekset pataan ja sekoita. Hauduta pataa 175 asteessa noin 1,5 tuntia, kunnes liha on aivan mureaa.

Itse tein annoksen tuplana, riitti seuraavan päivän lounaaksi. Annoin myös olla uunissa reilummin, ei se huonoksi mene.

Joululahjahaaveilua

Tyynyt Mayn | Lautasliinat Balmuir | Kastehelmi-tuikut | h&m pussilakanat 

Lasinaluset Verso Design | Oiva -teepannu | Eva Solo My Flavour -karahvi | Design House Curly -peitto

Michael Kors -olkalaukku | SOMA Original -rukkaset 

Koska olen jo täysin joulutunnelmissa, haaveilin hieman mitä minun olisi kiva löytää kuusen alta. Koska ainahan saa haaveilla. Toiveissa on juttuja kotiin ja juttuja itselle. 

Ensimmäisestä kollaasista löytyy sisustushaaveita. Nuo Mayn tyynyt ovat aivan ihania! Ne olisi mukava pedata sängyn päälle muistuttamaan ihan vain tästä hetkestä. Makuuhuonehaaveisiin kuuluvat myös uudet lakanat. Esimerkiksi h&m pellavaiset lakanat olisivat ihana lisä lakanoihin. Myös muotoonommellut parivuoteen aluslakanat olisivat tervetulleita, niitä on aivan liian vähän. Haaveilen kankaisista lautasliinoista, näissäkin pellava miellyttää. Kuvaan päätyivät Balmuirin liinat, mutta löytyipä näitäkin h&m valikoimasta. Meillä on 8-10 hengen pöytä, ainakin sen verran niitä olisi kiva jossain vaiheessa omistaa. Kastehelmen tuikkukipot ovat valloittavia, ja nyt joulun alla haaveilen kirkkaista ja punaisista. Niitä voisi myös yhdistää samaa väriä oleviin kivituikkuihin. 

Toinenkin kollaasi täyttyi kodin tavaroista, niistä taidan nyt eniten haaveilla. Lasinaluset meiltä puuttuu vielä kokonaan, ja välillä olohuoneen pöydästä löytyy rinkula. Verso Designin Rinki -aluset ovat pehmeää materiaalia, ei tarvitse huolehtia naarmuista. Oiva -teepannusta olen haaveillut kauan, saisi kyllä olla vetoisuudeltaa isompi, tuon 0,7 litraa juo ihan yksinään. Asuntomessuilla näkyi useassa kohteessa tuo Eva Solon karahvi, johon saa tikkuun laittaa mitä haluaakaan makua tuomaan. Ihastuin tähän karahviin messuilla. Vilttejä ja peittoja on niin paljon! Tämä Design Housen Curly on ihana, myös KUI Designin Turku -peitot ovat kivoja.

Ihan itselleni haaveilen jostain pienestä sievästä crossbody laukusta. Tuo Korsin kaunokainen sopisi hyvin isomman kaverin viereen. Joko kauniin konjakin värisenä tai aina toimivana mustana. Todelliseen tarpeeseen tulisivat esimerkiksi kauniit SOMA Originalsin nahkarukkaset. Minulla ei oikeasti ole yksiäkään lämpimiä hanskoja. Lasten kanssa tulee kuitenkin ulkoiltua kylmälläkin ilmalla, kyllä äidinkin varusteiden pitäisi olla kunnossa. Omalla haaveilulistalla on myös erilaiset lahjakortit. Olen todella huono sijoittamaan itseeni, joten esimerkiksi lahjakortti kauneushoitolaan tai vaatekauppaan toimivat minulla aina. Voitteko muuten uskoa, että tytön syntymän jälkeen (8kk) minulla on mennyt viidet (5!!!) farkut polvista puhki. Kolmet näistä olivat vanhoja, mutta kahdet uusia. Vaatekaapista ei siis löydy yksiäkään ehjiä farkkuja. 

Myös ravintolalahjakortti olisi oiva lahja meidän talouteen. Turussa on monia mahtavia ravintoloita, joissa kelpaa syödä. Kaskis on vielä testaamatta, mutta Pinella, Tintå, Blanko monien muiden kanssa ovat loistavia ruokapaikkoja. Tällainen lahja tulisi käytettyä miehen kanssa, siitä on tovi kun viimeksi olemme olleet ravintolassa (tai missään) ilman lapsia. 

Myös ne perinteiset hajuvedet, rasvat, suklaat, lakritsit, viini toimivat paremmin kuin hyvin! Isänpäiväksi ostin miehelle LIQ moon -lakritsia ja se oli superhyvää! Niitä makuja oli vielä lisääkin, ehdottomasti haluan niitä maistaa.

Kliseisesti odotan eniten joululta leppoisaa tunnelmaa, mukavaa yhdessäoloa ja herkullisia ruokia. Tänä jouluna saa taas syödä kaikkea mahdollista kun ei ole raskauden mukanaan tuomia ruokarajoitteita. Meillä joulut ovat olleet melkoista menoa paikasta toiseen, ja tänä vuonna toivon rauhallisempaa tahtia. Aaton osalta aikataulutus alkaa olla selvä, ja uskon sen olevan aikaisempia vuosia rauhallisempi.

Mitä teidän toivelistaltanne löytyy, joko on pukille kirjoitettu? 

Joulu hiipii sisustukseen

Minulla oli hyvä syy tuoda kotiimme hieman joulun tuntua kun vietimme babyshowereita jouluisella teemalla. Nuo muutaman pikkujutut jäivät esille, ja sormet syyhyten odotan koska voi laittaa lisää. Kaapissa on valmiiksi jokunen jouluinen sohvatyyny. Vaikka olenkin aina ollut jouluihminen, ei sitä aiemmin ole juurikaan kotona näkynyt. Muutama punainen kynttilä on ollut esillä ja muutamat valot. Nyt omassa talossa tunne on täysin eri! Intoa puhkuen odotan joulun sisustamista, ihastelen kaikkea mahdollista jouluhärpäkettä kaupoissa ja mietin jo kuusen koristelua. Aikamoisen panostuksen tuo kuusi näin ensimmäisenä vuotena vaatii, eihän meillä ole kynttilöitä, jalkaa, mattoa tai mitään. Eilen ostin johdottomat kynttilät (päätin panostaa, nehän menevät vuosikausia), latvatähtikin tarttui matkaan ja palloja ja nauhoja ostin jo aiemmin.

Meidän jouluvärit ovat tänä vuonna punainen, valkoinen ja hopea. Olipa muuten vaikeaa päättää latvatähden väri! Niitä kun oli sekä hopeisia että kultaisia. Kultainen on perinteisempi, hopea taas modernimpi. Ja tänä vuonna meillä on hopeaa, joten hopea tähti sopii siihen. Mutta toisaalta kultainen on mielestäni se perinteinen latvatähden väri. Ja tätä pohdin kaupassa melkoisen tovin. Kunnes mies tokaisi, että kyseessä on neljän euron tuote, osta vaikka molemmat. Päädyin kuitenkin yhteen tähteen, niitä on kuitenkin joka vuosi myynnissä.

Joko teillä on aloitettu joulukoristelu vai vieläkö joulu saa odottaa? Vai saako joulu tulla ja mennä menojaan ilman mitään muutoksia kotona?

Jouluiset babyshowerit

Meillä vietettiin eilen babyshowereita jouluisella teemalla. Juhlittava oli tulossa pikkujouluihin,eikä vauvan sukupuoli ole tiedossa, joten siitä se teema-ajatus sitten lähti. Muutama klikkailu Pinterestin maailmassa, ja olin tohkeissani teemasta.

Väreinä pidettiin jouluiset punainen ja vihreä, jotka näkyivät sekä vaippakakussa että syötävässä kakussa. Kävin "kuusimetsällä" omalla pihalla, ja kaadoin tuollaisen pienen kuusen pöydälle koristeeksi. Se sai oksilleen teeman mukaisesti punaisia palloja. Sekä saarekkeessa että ruokapöydällä paloi punaisia kynttilöitä, ja Uskomattomasta Pallopuodista haettiin vielä upea kuplavana teemäväreillä. Keittiöpyyhkeeksikin vaihdoin joulunpunaisen pyyhkeen.

Syötävät hoidettiin nyyttäreinä ja minä näpertelin kakun. Kauneusvirheitä siihen tuli, mutta teema näkyi siinä mielestäni kivasti. Ja kliseisesti sanottuna virheistä oppii. Välttämättä ei kannata päällystää väsyneenä iltamyöhäisellä kakkua. Kakun lisäksi sain vielä idena marenkijoulukuusista, joita tein muutaman pikaisesti.

Höpöteltiin ja syötiin hyvin, yksi pieni tietovisa ja pakettien availua. Ei siihen muuta tarvittu.

Koti sai ylleen hieman joulun tunnelmaa, ja jouluinen sisustus alkaa hiljalleen hiipiä kotiimme. Onpa ihanaa saada laittaa joulu ihkaensimmäistä kertaa taloon. Aiemmin olen laittanut muutaman koristeen sinne tänne, mutta nyt kyllä haluan ensimmäisen joulukuusen omaan kotiin.

Elämäni ensimmäinen soodataikina

Törmäsin soodataikinaan ensimmäistä kertaa vuosi sitten. Silloin pohdiskelin sitä, mutta en tehnyt siitä mitään. Nyt sosiaalinen media on alkanut hiljalleen tiputella kaikenlaisia joulujuttuja, soodataikina niiden mukana. Eilen keittelin siis elämäni ensimmäisen soodataikinan, nappasin naapurista Kastehelmi-tuikun lainaan (kiitos siitä) ja leivoin meille kuusenkoristeita. Tuo Kastehelmen kuviointi on niin nättiä!

Hiljalleen olen miettinyt joulujuttuja, nyt saan ensimmäistä kertaa laittaa joulua meidän omaan taloon. Kuusen haluan ehdottomasti! Vaikka se varistaa ja vaikka sellainen on kaatunut pikkuveljeni päälle. Kuuseen tulee ainakin näitä valkoisia soodataikinakoristeita ja punaisia palloja. Muuta ei sitten varastoista vielä löydykään. Ainakin valot ja tähti täytyy siis ostaa.

Soodataikinakoristeet olivat helppoja tehdä. Ajattelin, että voitaisiin yhdessä pojan kanssa myös tehdä jotain, mutta ensin halusin kokeilla itse. Lasten kanssa kannattaa huomioida, että taikinan jäähtyminen vie jonkin aikaa. Eli siihen väliin leikkiä, ruokailua tai muuta toimintaa.

Soodataikina

2 dl ruokasoodaa
1 dl maissitärkkelystä
1,25 dl vettä

Mittaa kaikki aineet kattilaan ja keitä möykyksi. Laita kulhoon jäähtymään ja peitä kulho kostealla liinalla. Kun taikina on jäähtynyt kauli se levyksi ja paina siihen haluamaasi kuviota (pitsit, purkit, mitä keksitkin kokeilla). Ota levystä piparimuotilla "pipareita" ja tee niihin tarvittaessa ripustusreikä. Anna kuivua vuorokausi huoneenlämmössä tai 75 asteessa noin tunti. Itse annoin kuivua huoneenlämmössä.