Ensimmäistä kertaa Mehukatti Lastenmaailmassa

Voi apua! Oltiin ensimmäistä kertaa Mehukatti Lastenmaailmassa hiihtolomaviikolla ja vasta nyt (!!!) saan postauksen aiheesta ulos. Mihin viikot oikein vierivät, kysynpähän vaan!

Mutta asiaan. Oltiin paikalla ensimmäistä kertaa ja kaipasimme selvempää opastusta paikalle. Varsinaisia kylttejä paikalle emme nähneet, muutamat karttakuviot olivat seinillä. Mutta hissillä noustiin jokunen kerros, en muista kuinka mones, jonka jälkeen käveltiin melko pitkä pätkä käytävää. Käytävä tosin oli melko suora, mutta kahviloiden ja liikuntapaikkojen ohi mentiin. Käveltiin lastenmaailman "sisäänkäynnille", jossa vastassa oli tyhjä kahvila. Hiihtolomaviikolla. Jätin miehen, lapsen ja mummin odottelemaan kun itse otin hieman pakkia ja marssin edeltävälle kahvilapisteelle lunastamaan meidät sisään. Tosin en tiedä olisiko kukaan kiinnittänyt huomiota, jos emme olisi mitään maksaneet.

Jätimme vaatteet lukolliseen kaappiin ja lähdimme leikkipaikalle. Ensin tutustuttiin pienten alueeseen, mutta nopeasti siirryimme isojen puolelle. Pienten puolessa ei ollut mitään vikaa, siellä vaan tuntui olevan niin pieniä möyrijöitä, että meidän pikkuinen tuntui niin kovin isolta. Toisaalta tuolla 0-3-vuotiaiden alueelle juoksenteli melko vanhojakin lapsia kenenkään puuttumatta asiaan. Omasta mielestäni on ihan ok, että pienten alueella leikkii vanhempiakin lapsia, monet isot sisarukset saattavat haluta leikkiä pienemmän sisaruksen kanssa. Mutta tuolloin mielestäni vanhempien tulisi huolehtia siitä, että nuo isommat lapset antavat tarvittaessa tilaa pienemmille ja osaavat muutenkin käyttäytyä. Meidän seurana pallomeressä oli kolme yli kolmevuotiasta (kaksi oli varmaan koululaista), jotka eivät kovin varovaisia olleet. Ikuisuusongelma. Vastuu on vanhemmilla, mutta mikäli he eivät huomaa puuttua tällaiseen, voisi henkilökunta tarvittaessa puuttua. Nyt sitä henkilökuntaa ei ollut.

Isojen puoli sopi hyvin meidän 1v7kk pojalle, kunhan itse meni perässä mukana. Osa nousuista oli niin korkeita, ettei poika niitä yksin päässyt ylös. Ja eihän tuon ikäisellä ole yhtään sitä järkeä päässä, pakkohan sitä on vahtia! Isojen puolella oli hyvin samanlainen tila kuin täällä Porin HopLopissa. Iso aukea tila, jossa voi leikkiä palloilla ja erilaisilla pallojenheittelykoneilla. Tästä alueesta poika tykkää paljon. Palloja on hauska katsella kun ne nousevat ilmavirran mukana ja kieppuvat ympäriinsä.

Hieman kyllä harmitti kun alueen koneista kaksi oli rikki. Hämähäkkitaulu ei reagoinut mihinkään ja toisessa laitteessa ilmavirta ei riittänyt pallojen nostamiseen vaan ne jäivät tuohon mutkaan.

Palloalueelta siirryttiin toiselle palloalueelle, nimittäin pallomereen! Ja sehän oli hauskaa. Peuhattiin oikein kunnolla. Äitiä kyllä hieman hirvitti ensimmäistä kertaa kun laskettiin liukumäestä. Se tuntui hirmuisen jyrkältä! Huomaa, että aktiivisista leikkivuosista on aikaa. Kasattiin palloja liukumäen alle ja laskettiin sylikkäin alas, kaatuiltiin mereen ja heiteltiin palloja.

Törmäsimme myös BumtsiBum-mattoon (muistatteko?) eli tuollaiseen lattialla olevaan pianoon. Joka ei harmiksemme toiminut.

 

Peuhaamisen jälkeen oli aika murkinoida. Meillä oli oma purkkisapuska pojalle mukana, joten sen suuremmin ei tullut kahvilan valikoimaan tutustuttua. Maidon sieltä kävin ostamassa, samaten pari juomapulloa. Käsittääkseni kyseessä tosiaan on ihan kahvila, joten luultavasti kovinkaan laajaa menua sieltä ei löydy. Lastenmaailman välittömässä läheisyydessä on mukavasti tilaa ruokailulle ja syöttötuoleja löytyi mukavasti. Syöttötuolit vaikuttivat myös ehjiltä, mikä ei suinkaan tunnut olevan mikään itsestäänselvyys. Muutenkin pidin syöttötuolien rakenteesta. Isompien lapsien vanhemmat saattoivat istuskella ja lueskella lehtiä, joita paikalta löytyi runsaasti. Tässä vaiheessa sitä voi vain haaveilla istuskelusta lapsen leikkiessä. Kiva, että myös vanhempia on ajateltu.

 

Iso miinus tulee tuon tilan ruokottomuudesta. Ideana ilmeisesti on viedä itse roskansa ja astiansa, mutta ei se ihan toiminut. Tarjotinkärryssä myös roikkui suihkepulloja ja rättejä, mahtoikohan niitäkin olla tarkoitus käyttää itse? Roskia oli joka puolella ja pöytien pinnat ja lattia todella likaisia. Sukat kyllä menivät suorinta tietä pyykkikoriin ja niitä oli oikeastaan epämukava laittaa kenkiin. Pojalla oli tossut, mutta me aikuiset emme olleet varautuneet vaihtosukin.

 

Pojalla oli huisinhauskaa ja se on tärkeintä! Törmäämistämme epäkohdista huolimatta aiomme vierailla Mehukatti Lastenmaailmassa uudestaan. Annoimme myös palautetta eteenpäin huomaamistamme laitevioista (ainakin), itse asiassa mies antoi, joten en ihan tarkkaan tiedä mitä kaikkea kertoi. Sisäleikkipuistot ovat kyllä oiva tapa purkaa energiaa kun ulkoilu ei oikein toimi tai kun haluaa keksiä jotain muuta. Tällä viikolla ollaan kyllä nautittu upeista kevätpäivistä, eikä olisi tullut mieleenkään mennä sisälle.

 

Oletteko te käyneet Mehukatti Lastenmaailmassa?