Syksyn neljä parasta

Syksy, sateet, synkkyys ja pimeys ovat niitä asioita, jotka usein nousevat esiin tässä kohtaa vuotta. Kesän valo tuntuu olevan jo kaukana eikä lumen tuoma valoisuus tunnu olevan lähelläkään. Jos sitä lunta edes tänne etelään saadaankaan. Jotta ei olisi niin synkää, ajattelin kertoa juuri sinulle niistä asioista, joita minä odotan syksyssä.

Joulu

Olen jouluihminen ja viime vuonna pääsinkin ensimmäistä kertaa toteuttamaan joulua meidän kotiimme. Jo nyt olen hieman ajatuksissani ajautunut jouluun ja esimerkiksi joulukalenteria saakin piakkoin alkaa jo toteuttamaan.





Perheen yhteinen metsäretki

Kauniit syysilmat houkuttelevat metsään ihastelemaan luonnon värikylpyä. Vielä kauniit syyspäivät ovat vielä hieman antaneet odotella itseään, mutta kyllä niitäkin on jokunen ollut. Yhden metsäretken jo teimmekin perheen kesken, kyllä ne vain ovat antoisia. Muutama uusi kohdekin on jo mielessä, toivottavasti päästään niitä toteuttamaan. Kameraa tuolle retkellä en napannut mukaan, puolitoistavuotias kannettava riittää. Olen jo tovin haaveillut pienemmästä kamerasta, mutta sen verran arvokas hankinta se on, että jäänee tekemättä niin kauan kuin vanha toimii.



Kotikujan Halloween -juhlat

Meidän kotikujalla on vuosittain järjestetty yhteiset Halloween -juhlat, järjestäjätahoa vaihdellen. Viime vuonna juhlat järjestettiin meidän kotona, tänä vuonna edessä on meidän perheen kolmannet juhlat. Tarjottavat hoidetaan paikalle nyyttäreinä ja hiljalleen olenkin alkanut miettimään millä tavalla sitä itse kantaisi kortensa kekoon. Hieman jo fiilistelin Halloweenia kun testailin rautakehikkoa osana koristelua.




Takkatuli ja kynttilät

Mikäpä sen mukavampaa kuin istua sohvannurkassa kynttilöiden ja takkatulen äärellä. Viime talvena meillä ei ollut tarvetta lämmittää taloa takan avulla, sitä poltettiin lähinnä tunnelman takia. Toki kylmän päivän jälkeen takan lämpö tuntuu ihan parhaalta. Kynttilän valossa voi nauttia kupin kuumaa kaakaota, chai lattea tai glögiä. Syksyn iltoihin sopii myös silloin tällöin rauhassa nautittu lasillinen punaviiniä.



Nautinnollista syksyä ihan jokaiselle! Mitä teidän syksyn ykkösjutut ovat?

Luonnonmateriaalit kodintekstiileissä

Yhteistyössä Vera-Vera

Omakotiasumisen myötä kodintekstiilit ovat herättäneet mielenkiintoni aivan eri tavalla kuin aiemmin. Ei meillä aiemmin ole mietitty sohvatyynyjä, torkkupeittoja, päiväpeitteitä sun muita samalla tavalla kuin nykyään. Tuntuu, että niitä voisi olla aina vain enemmän. Ja rehellisesti ei meillä niitä kovinkaan paljoa ole.

Ensimmäiset pellavalakanat muuttivat mukanamme tähän taloon ja niitä haluaisin kovasti lisää. Ehkäpä ostan itselleni pikkujoululahjaksi tai vastaavaksi uudet lakanat. Sohvatyynyihin haaveilen syksyisimmistä väreistä, en tosin tiedä mistä väreistä, mutta hiljalleen hennon vaaleanpunaiset tuntuvat liian kesäisiltä. Ja jouluisille on vielä liian aikaista, vaikka jouluihminen olenkin. Viilenevien ilmojen myötä haaveilen myös lämpöä viestivästä torkkupeitosta, jättineuletta tai muuten joku hieman jämäkämpi.

Pyyhkeet ovat myöskin uusimisen tarpeessa, muutama hyväkuntoinen meiltä löytyy, mutta suurin osa pitäisi päästää eläkepäiville vaikka miehelle raksahommiin. Lapsiperheessä käsipyyhkeet ovat myös kovassa käytössä, meiltä löytyy kolme vessaa, joissa jokaisessa on tietenkin käsipyyhe. Lisäksi löytyy kodinhoitohuoneesta omansa, se kun toimii meidän arkieteisenä ja pepunpesupaikkana, tulee sielläkin käsiä pestyä ahkerasti. Ja sitten tietenkin vielä keittiöpyyhkeet.

Käsipyyhevarastomme sai Vera-Veralta lisäystä kahden Veräjä -käsipyyhkeen ja yhden Pelto -keittiöpyyhkeen muodossa. Vera-Veran tuotteet miellyttävät omaa silmää, luonnollisia materiaaleja ja korkkia, eipä siihen muuta tarvita. Veräjä on 100% pellavavohvelia ja tuntuu ihanan pehmoiselta! Pelto taasen on hampun ja viskoosin sekoitetta. Onkin mielenkiintoista nähdä miten tuo hamppu muuttuu pesujen myötä, sillä minulla ei ole siitä aiempaa kokemusta. Vera-Veran sivuilta luin sen olevan samantapaista pellavan kanssa ja pehmentyvän pesujen myötä. Pyyhkeiden mukana saapui vielä kolme Oma -pyyheripustinta helpottamaan pyyhkeiden ripustamisessa.

Psst. Vera-Verasta saat toimitukset ilman postikuluja tästä päivästä sunnuntaihin eli 19.-22.10.

Sisustuksen viimeisimmät hankinnat

Sisustuksen saralla ei olekaan vähään aikaan tapahtunut juuri mitään, kevät ja kesä keskityttiin pihahommiin. Nyt syksyn myötä hyggeily, kotoilu ja kodinsisustaminen tulevat taas ajankohtaisemmiksi. Haaveilen keinutuolista (en tosin tiedä sopiiko se suunniteltuun tilaan), tiipiistä lapsille, ylimääräisen makuuhuoneen (eli varastohuoneen) siistimmästä ilmeestä, viherkasveista, torkkupeitoista ja ties mistä.

Nämä kaksi kaunista lyhtyä ostettiin alunperin terassille, mikä on mielestäni kaivannut lyhtyjä sun muuta. Olinkin aikeissa ostaa tarjouksesta mustat lyhdyt, mutta tuon tarjouksen voimaantulemista näin nämä kauniit lyhdyt. Hetken asiaa mietittyäni päätin kotiuttaa nämä terassillemme.

Tuo ruusukultainen väri yhdistettynä valkoiseen tuntui juuri oikealta. Jotenkin ruusukulta on alkanut kiehtomaan, ja esimerkiksi jouluunkin olen miettinyt ruusukultaista vivahdetta. Mutta sitä ehtii vielä miettiä.

Tarkoituksena oli laittaa lyhtyjen sisälle kynttilät ja siirtää ulos. Joskus käy niin, että laskee jotain "hetkeksi" odottamaan ja siitä löytyykin parempi paikka kuin alkuperäinen. Näille lyhdyille taisi käydä niin. Tuossa taitaa olla niiden paikka. Nyt vain pitäisi miettiä mitä niihn laittaa. Syksyisiä kasveja (Callunaa esimerkiksi), koristekurpitsoja, kynttilöitä vai kenties jotain muuta.

Epäilen myös lyhtyjen kestävyyttä näissä sääoloissa, terassilla ne olisivat täysin sään armoilla. Ei suojaa kosteudelta, tuulelta tai miltään muultakaan. Joten ehkäpä nyt yritän hieman säästää näitä lyhtyjä ja pidän ne sisätiloissa.

*Letterboard saatu Tuutilullasta

Miltä näyttävät itsetehdyt betonitasot puolentoista vuoden jälkeen?

Yksi keittiösuunnittelun hankalimmista kohdista oli keittiön tasojen valinta. Laminaatti oli poissuljettu, samaten puu. Kivitasoista mietittiin täysin valkoista, mutta oikeastaan yksi keittiömyyjä sai meidät luopumaan ajatuksesta omien kokemuksiensa myötä. Asuntomessuilla näkyi betonitasoja ja hiljalleen ajatus juurtui päähän. Tekijää oli vaikea löytää, joten valmismuottien avulla valoimme tasot itse. Ensimmäisen osan tasojen valmistamisesta voit lukea tästä ja toisen osan tästä. Keittiön esittelystä löydät kuvia valmiista tasoita tästä.

Nyt tasot ovat olleet käytössä puolitoista vuotta ja ajattelin hieman kirjoitella kokemuksiamme. Itse betonitasoja tutkiessani en juurikaan löytänyt tekstejä edes hieman pidemmän käytön jälkeen. Eihän tämä puolitoista vuottakaan pitkä aika ole, mutta jotain sentään.

Edelleen olen sitä mieltä, että parempaa materiaalia emme olisi löytäneet. Olen myös tyytyväinen, etteivät tasot ole valkoiset, tuo rouhea harmaa tuo juuri oikeaa ilmettä keittiöön. Uskoisin päätyväni samaan ratkaisuun. Se mikä on hieman ollut pettymys, on ollut tasojen pinnoite. Pinnoitetta olemme joutuneet paikkaamaan jo useampaan kertaan, vaikka kolhu ei aina olekaan ollut pinnotteen rikkoutumisen syynä. Tarkkaan kun katsoo, ovat nuo paikkauskohdat havaittavissa. Pinnoitteen heikkous havaittiin jo työstövaiheessa, joten tasoja on ehkä käsitelty hellävaraisemmin kuin ilman sitä tietoa. En tiedä, mutta kyllä sitä itse hyvin varovasti pyrkii tavaroita tasoille laskemaan. Toisaalta mikä tahansa kivitaso saisi luultavasti tämän reaktion aikaiseksi. Aiemmissa asunnoissa meillä ei ole kivitasoa ollut, joten vertailukohtaa siihen ei ole.

Tasoissa on myös havaittavissa pieniä naarmuja, joita astiat ovat saaneet aikaiseksi. Nuo eivät kuitenkaan millään tavalla hyppää silmään tai häiritse käytössä. Haluan kuitenkin kertoa kaikki havaintoni muille betonitasoja harkitseville. Toistaiseksi yhtään astiaa ei ole rikkotunut tasoon kolahtaessaan, muilla tavoilla kyllä ollaan saatu jokunen lasi ja lautanen rikotettua. Mutta armoa betoni ei anna. Se on kovaa ja massiivista materiaalia. Joten mikäli joskus tulee tarvetta vaihtaa tasoja, täytyy samalla vaihtaa kaapistot. Ne eivät ehjänä säily kun betonia niistä moukaroidaan pois.

Tiivistetysti voisin sanoa, että tykkään meidän tasoista todella paljon, mutta pinnoitteen toivoisin olevan kestävämpää.

Makean ja kirpeän herkullinen yhdistelmä, karpalopiirakka

Tämä resepti on ollut jokusen vuoden luottoreseptini raparperin kanssa ja olen ajatellut reseptin sopivan myös puolukalle tai karpalolle. Mökiltä on tullut poimittua karpaloita, joten pyöräytin piirakan niillä.

Resepti on tuttu, mikäli olet raparperipiirakkaa tällä ohjeella kokeillut.

100 g voita 

1 dl sokeria 

1 muna

3 dl vehnäjauhoja 

1 tl leivinjauhetta 

1 dl maitoa

n. 3 dl karpaloita (omani olivat pakastettuja) 

1 prk kondensoitua maitoa 

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää muna. Yhdistä kuivat aineet. Lisää kuivat aineet taikinaan hyvin sekoittaen vuorotellen maidon kanssa. 

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan, nostele taikinaa myös vuuan reunoille. Ripottele päälle raparperit ja kaada kondensoitu maitoa. Paista 200 asteessa noin 45 min.

Koristeluksi ripottelin pikaisesti hieman tomusokeria sekä muutaman karpalon. Mutta myös suklaa (tumma tai ehkäpä valkoinenkin) sulatettuna saattaisi toimia koristelussa.