Idea isänpäiväksi

Isänpäivää juhlitaan ihan pian ja blogissa kuin blogissa on pohdittu isille sopivia lahjoja. Kannan korteni kekoon ja kerron meidän eilisistä puuhailuista.

 

Saatiin mummilta Baby Artin magic box, jolla voi tehdä muiston lapsen jäljistä.

 

Laatikon sisältä löytyi savea, kaulin ja teline valmista työtä varten. Savea piti lämmittää käsissä noin puolisen minuuttia, jonka jälkeen se kaulitaan peltiseen rasiaan. Kaulinnan jälkeen painetaan haluama jälki saveen ja annetaan kuivua ilman kantta viisi päivää.

Meidän poika on 3,5 kuukautta vanha ja sanotaanko, että ei se jälki ensimmäisellä yrittämällä onnistunut. Kolmanteen olin sen verran tyytyväinen (ja pelkäsin saven kuivumista), että ne jäljet jäivät saveen. Cocktailtikulla kaiversin vielä pojan nimen saveen.

Paketti oli melko helppokäyttöinen ja mielestäni mukava tapa säilöä lapsen jälki. Suosittelen työskentelemään kaverin kanssa, uskoisin jäljen painamisen olevan helpompaa ainakin näin pienen kanssa. Meillä painaminen tapahtui vauvan maatessa ja hieman "pyörittämällä" jalkaa. Eli ensin kantapää ja siitä rullaamalla varpaita kohti. Näin tuntui tulevan syvempi jälki kuin painamalla koko jalkaa samanaikaisesti. Kaverin kanssa toinen voi pitää rasiaa paikallaan kun toinen painaa jälkiä.

Kuten ehkä arvata saattaa, tämä ei ole meidän isänpäivälahja. Isi lukee blogia, ei me paljasteta lahjaa etukäteen.

Tuunailua

DIY, tuunaus, askartelu, käsityöt - you name it! Asioita, jotka eivät kuulu tämän rouvan repertuaariin. Välillä kuitenkin joku idea ilmestyy päähän ja joskus ne jopa toteutetaan loppuun asti. Tällä kertaa kohteena keittiön tuolit. 

 

Keittiön pöytäryhmä ei tosiaan ole minun makuuni, mutta ajaa asiansa hyvin. Keittiömme on melko pieni ja aiemmin siellä oli pyöreä pöytä, joka vei todella paljon tilaa. Nykyään pöytäryhmä on malliltaan parempi. Saatiin sekä pöytä että tuolit kavereilta todella huokeaan hintaan (olisivat muistaakseni antaneet ilmaiseksi, mutta annettiin pieni korvaus). Tuolien päällinen oli mustaa samettia tai velouria muistuttavaa kangasta, joka imaisi itseensä kaiken pölyn ja pienen roskan. Todella kätevää keittiössä! Imuroimalla ja teippiharjalla olen niitä yrittänyt puhtaana pitää, mutta eipä nekään kovin paljoa auttaneet. Joten verhoilu uusiksi!

Käytössä oli ihan ammattitason verhoilijan työkalut, sakset, vasara ja pieniä nauloja. Oi kyllä, tämä tehtiin todellakin sieltä missä aita on matalin -tyylillä. En edes jaksanut reunoja siksakata. Kankaaksi valitsin harmaan, sillä olemme miettineet tulevaisuudessa harmaita tuoleja ja nyt voisi vähän miettiä miltä ne silmään näyttävät. Pikkuisen päälle 20 euroa tuli kankaalle hintaa. Vähäsen otin ylimääräistä, varmaankin 15 eurolla olisi pärjännyt.

 

Lopputulos on mielestäni hyvä. Materiaali on huomattavasti parempaa kuin ennen ja värikin miellyttää silmää paremmin. Ja kukaan tuskin katselee istuimen alle, se ei kestä lähempää tarkastelua.

 

Innoissani esittelin miehelle työni tuloksen ja arvatkaapa mitä miekkonen tokaisi. Miksi käytin tuoleihin 20 euroa kun ei niistä kuitenkaan saada niin paljoa kun ne kohta vaihdetaan? Siis mitä! Saanko sittenkin seuraavaan kotiin uuden pöytäryhmän?! Olin kuvitellut (muistaakseni näin puhuttiin), että näillä mennään vielä se seuraava väliaikainen asunto. Oi kyllä. olen valmis uhraamaan tuon 20 euroa!

 

Tänään askarreltiin pojan kanssa jotain muutakin, siitä lisää huomenna.

Seitsemän kuvaa kesästä

Sara nine days' wonder -blogista oli haastettu kertomaan kesästään seitsemällä kuvalla ja sanalla. Idea oli mielestäni hauska ja vaikka minua ei kukaan tähän olekaan haastanut, päätin avata teille kesääni seitsemällä kuvalla ja sanalla.

Kesäni koostui...

Odotuksesta.

Kesäherkuista.

Kävelyistä.

Kulttuurimatkasta.

Palkinnosta.

Maasta.

Mökkeilystä.

Markkinoilla

Viikonloppuna Turussa olivat perinteiset silakkamarkkinat. Käytiin pojan kanssa perjantaina pyörähtämässä jokirannassa.

 

Tässä kyltissä on muuten virhe, sillä olimme tois puol jokke. Tuossahan pitäisi lukea täl puol jokke. Turkulaiset ja niiden jokihuumori! Tiedättekö koska ollaan täl puol ja koska tois puol?

Oltiin sen verran aikaisin liikenteessä, että vielä ei ollut ruuhkaa. Ajatus ihmispaljoudesta ja vaunuista ei houkuta. Ihmisiä kyllä tuli paikalle melkoisesti sinä aikana kun tuolla käveltiin.

Minä olen markkinaihminen. Miestä ei niinkään tällaiset jutut kiinnosta, mutta minä tykkään käydä keskiaikaisilla markkinoilla, joulumarkkinoilla, silakkamarkkinoilla, mitä näitä nyt kaikkia onkaan. Jotenkin se tunnelma on mukavaa.

 

Harvemmin mitään olen niistä ostanut, olenkohan koskaan. Nyt tosin huomasin vauvojen merinovillahaalareita ja ajatus sellaisen hankinnasta käväisi mielessä. Mutta en edes tutkinut haalaria.

 

Lounaan kuitenkin söin markkinoilla. Meillä syödään aivan liian harvoin kalaa, saati lajeja vaihdellen. On muuten huvittavaa, että aina näihin kuuluvat nuo kauden kasvikset. Samasta pakastepussista vuodenajasta riippumatta.

 

 

 

Lopuksi on vielä pakko laittaa ekstrakuva. Sunnuntaina oli kummipoikamme ristiäiset ja omalle pojalle löytyi niin upea asu, että siitä on ihan pakko laittaa kuva. Täysin muun postauksen ulkopuolelta :)

Vaateviikko

Koska lastenvaatteet ovat mielestäni aivan ihania ja omat taas eivät, päätin toteuttaa viikon asut -postauksen pojan vaatteista. Minusta on ihana katsoa millaisiin vaatteisiin toiset lapsensa pukevat, ehkäpä siellä ruudun toisella puolella on joku joka innostuu asiasta yhtä paljon. Toisaalta on myös kiva itse nähdä viikon kokonaisuus.

Vaateviikko alkaa lauantaista. Meillä on lauantaisin vauvauinti aamulla klo 8.30 ja äidille tuo aika tarkoittaa heräämistä 7.00. Pojalle uinti on kivaa, mutta melko rankkaa, joten lauantaina pukeutuminen oli rentoa, chillailua. Päällä me&i -haalari. Varpaissa Lundmyr Of Swedenin älskling -sukat.

 

Sunnuntaina käytiin katsomassa isin peliä (isi teki kaksi maalia, jee!) ja kyläiltiin serkun luona. Päällä oli Polarn O. Pyretin farkut ja KappAhlin Newbie-body. Sunnuntainakin jaloissa Lundmyr Of Swedenin älskling -sukat, eri väriä kuin lauantaina.

Maanantaina vietettiin pojan kanssa päivä kotosalla. Illalla kun isi oli tullut kotiin lähdettiin onnittelemaan kaksivuotiasta. Jaloista löytyi KappAhlin Newbie kollarit (ihan näin suomalaisittain, mutta siis collegehousut) ja body on Name itin. Varpaissa samat sukat kuin sunnuntaina. Body tosin vaihtui vieraillessa, sillä herra kuolasi sen aivan märäksi. Eikä märissä vaatteissa ole mukavaa.

 

Tiistainakin vietettiin kotipäivää. Meidän nuhanenän flunssa otti hieman takapakkia ja edeltävänä yönä yskittiin melkoisesti. Toisaalta, flunssan elämänkaari on juurikin tuollainen. Nuha kun alkoi helpottamaan tuli yskä kuvioihin. Jaloista löytyi samat housut kuin maanantaina ja sukatkin olivat samat. Body vaihtui Lindexin Littlephanttiin. Meillä tosiaan voidaan käyttää samoja vaatteita useampana päivänä mikäli ne eivät likastu. Tällä hetkellä poika tosin on sellainen kuolamaakari ja puklujakin tulee jonkin verran, joten bodyt ovat yleensä yhden päivän. Ja välillä vaipasta tulee yli äyräiden, pesukoneella kyllä riittää hommaa.

 

Keskiviikko olikin jännä päivä, sillä äiti irtaantui pojastaan ensimmäistä kertaa! Miehen kanssa ollaan käyty muistaakseni kolme kertaa saunassa niin, että joku on sillä aikaa vahtinut poikaa. Kaksi näistä kerroista oli mökillä pojan yöunien aikaan eli käytännössä poika oli nukkunut koko saunomisajan. Näinä kertoina on puhuttu noin tunnista ja itse olen kuitenkin ollut samassa paikassa. Nyt äiti lähti kampaajalle ja oli reissussa useamman tunnin. Marimekko oli päivän sana. Pojalta löytyi Marimekon body ja puolipotkuhousut. Olen kokenut "tavalliset" housut ja sukat paremmiksi kuin puolipotkarit. Nuo puolipotkarit kun tuntuvat pysyvän huonommin ylhäällä ja varpaista löytyy usein tyhjää kun jalat vipottavat. Toki näitäkin käytämme, mutta itse mieluummin ostan housuja. Puolipotkareissa on taas toisaalta mukavaa kun niistä löytyy sukat valmiina. Keskiviikkona oli muuten hurja päivä, yhteensä kolme eri bodya!

 

 

Torstaina jatkettiin samalla bodylla mikä oli keskiviikkona iltasella päällä. Ja tähän päivän asuun vaikutti isi, sillä hän oli laittanut iltasella tuon sammakkobodyn. Kaveriksi siis setin housut. Body ja housut ovat kevään me&i -mallistosta. Ostin ne pojalle jo ennen syntymää, koska ne vain olivat niin söpöt! Innolla odotin niiden käyttöönottoa. Varpaista löytyy Marimekon sukat, jotka kaveripariskunta lähetti pojalle syntymän jälkeen. Vähäsen ne ovat vielä isot, mutta meidän poistun sääret eivät ole kapeinta mallia.

 

 

Tänään ajateltiin suunnata silakkamarkkinoille, joten pojan pukeutuminen on hieman merihenkistä. Ne vaatteet kun sieltä ulkovaatteiden alta kun näkyvät niin kovin paljon. Vaikka sitä ei kuvista näykään, ovat housut tummansiniset ja bodyn raidat harmahtavan siniset. Millään en saanut oikeita värejä hämärään vuorokauden aikaan. Body on KappAhlin Newbie ja housut Napero. Sukat seconhandia.

 

 

 

Tällaisissa vermeissä meidän poika oli vaateviikon aikana.