Rakas Joulupukki

Jokin aika sitten kirjoitettiin yhdessä pojan kanssa Joulupukille. Joonatan ei vielä hirveästi ymmärtänyt koko juttua, mutta jonkinlainen lista saatiin aikaiseksi. Viime jouluna itsellä oli enemmän ideoita mitä pieni mies tarvitsee, tänä vuonna on ollut melko haasteellista keksiä toiveita. Poika itse toivoi taskulamppua, se on parasta tällä hetkellä. Pienellä kyselyllä selvisi, että Legot, junaradan osat ja leikkikeittiö olisivat myös kivoja. Tontut ovatkin kuiskutelleet, että nuo toiveet taitavat toteutua.

Vaikka lahjat eivät olekaan se joulun perimmäinen tarkoitus, myönnän että minä ainakin olen niistä (omista ja pojan) yhtä innoissani kuin pikkulapsi. Näin aikuisena niitä paketteja ei juurikaan tule, mutta yleensä nyt mieheltä ainakin. Tosin senkin olen jo saanut etukäteen, joten siinä ei tälle vuodelle ole jännitettävää.

Oma kirje pukille on kirjoittamatta, mutta tänä vuonna toiveita ei olisi vaikea keksiä. Ensi vuonna muutetaan omaan taloon, Lahjakortit, pyyhkeet, lakanat ja niin edelleen ovat enemmän kuin tervetulleita. Tämänhetkinen elämäntilanne huomioiden aineellisten lahjojen tilalle kelpaisi siivousapu, muuttoapu, ikkunoidenpesu esimerkiksi olisivat erittäin tarpeellisia.

Piparintuoksua

Huhhuh! Töissä on tällä hetkellä syksyn kiireisimmät viikot menossa ja aika tuntuu jälleen loppuvan kesken. Onneksi ei tarvitse stressata joulusta, sillä kotiin ei tarvitse joulua laittaa. Tänään kuitenkin leivottiin pojan kanssa hänen elämänsä ensimmäiset piparit. Perinteisesti olen tehnyt taikinan itse, sillä se on superhelppoa! Nyt kuitenkin nappasin valmiin taikinan kaupan pakastealtaasta.

Aiemminkin ollaan leivottu ja laitettu ruokaa yhdessä, poika tykkää auttaa. Vastoin kaikkia ennakkoluuloja, taikinaa ei eksynyt yhtään suuhun, jauhoja senkin edestä. Niitä piti ihan pöydältä nuolla. Taikinaa maistettiin lopuksi yhdessä, kun minä sitä olin pojalle ehdottanut. Täytyy kyllä sanoa, että itse olen enemmän taikinan ystävä kuin paistetun piparin. Ainakin kun puhutaan piparista piparina, ilman juustoja.

#unipuuro

Joko te olette törmänneet unipuuroon? Tämä taisi tulla vastaan Facebookissa ja pakohan se oli kokeilla. Tämä resepti oli kaatanut sivutkin ruuhkan ansiosta. Kaurapuuroa ja lisukkeita. Miehelle kun tein ensimmäisen kerran, oli ensimmäinen kysymys pitääkö puuro hukuttaa hunajaan. Noh, ehkä olen hieman perso makealle.

Puuron luvatut unettavat vaikutukset eivät ole mitenkään välttämättömiä, iltaisin ei juuri valvota. Mutta herkkua tämä oli! Täältä pääset reseptiin ja puuron vaikutuksiin.

Kuinka monta yötä jouluun?

Jo viime vuonna törmäsin Sisustus Amalian joulukalenterikeräykseen, silloin kuitenkaan osallistumatta. Nyt kun Facebookista luin tuon keräyksen olevan taas käynnissä, päätin meidän perheen tänä vuonna siihen osallistuvan.

Keräys ei todellakaan vaadi liikoja ja se voi jollekin pienelle olla todella merkityksellistä. Mitäs tässä sitten kerätään? Joulukalentereita! Kenelle? Pienille lapsipotilaille Turussa ja Porissa. Viime vuonna kalentereita kerättiin 271 kpl TYKSin os.UC10 syöpälasten hyväksi.

Me tipautettiin meidän kalenterit kävelykadun Vilaan, joka on yksi keräyspaikoista. Vilan lisäksi kalentereita voi viedä Minea Muotiin (BePOP), InDeco sisustukseen (Puuvilla), Friitalan joulubasaariin 28.11.-29.11. (Sisutus Amalian myyntipaikka) ja Sisustus Amalian varastolle BePOPiin (etukäteen sovittuna ajankohtana). Aikaa kalentereiden palauttamiselle on lauantaihin 28.11. asti, jotta ne ehtivät pienten potilaiden luo kun luukkuja aletaan availemaan. Postauksen faktat on poimittu Sisustus Amalian Facebookista.

Päivä paloasemalla

Tiesitkö, että paloturvallisuusviikkoa vietetään 21.11.-1.12.? Valtakunnallinen paloturvallisuusviikko avattiin lauantaina Päivä paloasemalla -tapahtumalla ja kävinkinpojan kanssa tutustumassa palolaitoksen toimintaan Naantalissa Luolalan uudella paloasemalla. Yövyttiin appivanhemmilla ja tuo paloasema sattui olemaan lähimpänä. Tapahtuma järjestettiin usealla asemalla ja meillä ainakin oli paljon vaihtoehtoja. Omaa torppaa lähinnä oleva tapahtuma alkoi vasta klo 11.00, myös se vaikutti valintaamme. Saatiin myös ihana kummityttö mukaan äitinsä ja mummunsa kanssa, nyt on nähty aivan liian vähän. Tosin eipä tuossa hulinassa juuri kuulumisia vaihdettu.

Paloasemalla olisi saanut kokeilla käsikäyttöistä vesisammutinta ja sammuttaa jopa ihan oikeaa tulta, mutta ne olivat liian jänniä meidän pojalle. Pienen ujostelun jälkeen uskaltauduttiin autoon istumaan, ja sen jälkeen pitikin siellä käydä muutamaan otteeseen. Tankoa pitkin kokeiltiin liusua, mutta parasta oli ulkona ollut makkarapiste. 

Mennään ensi vuonna varmasti uudestaan, tuolloin poika saa varmasti vielä enemmän tapahtumasta irti. On aivan mahtavaa, että tällaisia järjestetään. Paloturvallisuusviikko päättyy 1.12. Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään, muistattehan huolehtia varoittimien kunnosta! Meillä kyllä unhotuu tuo testaus tasaisin väliajoin, siinä on parannettavaa.