Kuulumisia pihan ensimmäiseltä kasvukaudelta

Piha on elänyt ensimmäistä kasvukauttaan tänä kesänä ja ajattelinkin kertoa teille miten tuo ensimmäinen kausi on tähän asti sujunut. Meillehän teki pihatyöt viherrakentamisen ammattilainen, mies lähinnä laittoi nurmikon reunakiviä ja muuta pientä. Kasvien hankinta ja istutus oli muiden käsissä.

Pihallemme kylvettiin nurmi, istutettiin kaksi omenapuuta, tuija-aita, kolme näkösuojatuijaa sekä rinteeseen pallotuijia, vuorimäntyä ja tuiviota. Lisäksi rinteen kivimurske asennettiin sekä kasveille kuorike.

Moni suositteli meille siirtonurmea sen helppouden takia, mutta päädyimme kuitenkin kylvettävään nurmeen. Ja olemme kyllä tyytyväisiä lopputulokseen! Meidän vinkki nurmikon kasvatuksessa on vesi. Unohda vesilasku ja kastele kunnolla. Aluksi nurmea kasteltiin aamuin illoin sadettajilla, ja myöskin vältettiin nurmikolla kävelyä. Nurmen kasvettua kastelua vähennettiin, mutta kastelua kuitenkin jatkettiin. Kasvuprojektissa on varmasti ollut hyötyä myös viileästä kesästä eikä paahde ole kasvua kiusannut. Edelleen kastelemme nurmea silloin tällöin ja se näyttää todella hyvältä. Toki vielä on joitain paikkoja, joissa kasvua vielä hieman odotellaan. Mutta suurimmaksi osaksi nämäkin ovat jo mennyttä. Ensimmäinen leikkuu suoritettiin nurmen ollessa yli 10cm, ja silloinkin sitä leikattiin vain muutama sentti.

Tuija-aita kasteltiin aluksi melko runsaasti, mutta nyt kastelemme kerran viikossa. Meitä ohjeistettiin välttämään liikakastelua, sillä muuten kasvi tottuu ottamaan veden aivan pinnalta eikä näin kasvata kovin vahvoja juuria. Aluksi kastelimme tuijia letkulla, mutta melko pian se vaihtui tihkuletkuun, jolloin kummankaan meistä ei tarvitse seistä kastelemassa. Tuija-aidasta yksi tuija alkoi heti ruskettumaan ja onkin nyt täysin ruskea. Viherrakentamisen tehnyt yritys kuitenkin lupaa takuun ensimmäiselle kasvukaudelle, joten tuo tuija tullaan vaihtamaan.

Rinteen kasvit ovat olleet hyvin samanlaisella hoidolla kuin tuija-aita. Nyt kastelemme ne molemmat kerran viikossa, mikäli on tarvetta. Yksi rinteen pallotuijista on myöskin ruskettunut ja sen tilannetta seuraillaan. Se ei ole kokonaan ruskettunut, joten se saattaa tuosta vielä selvitä. Tästäkin olemme kuitenkin jo ilmoittaneet.

Omenapuista toinen kukki keväällä ja tuottaa nyt peräti yhden omenan sadon. Lajikkeiksi valiokoitui Huvitus ja Lavia, molemmat kesäisiä herkkuomenoita. Niiden ympärille piti laittaa kuoriketta ja nurmikon reunakivi, mutta vastoin kaikkia ohjeita päätimme jättää ne laittamatta. Reunakivellä tuosta olisi jäänyt valtava alue puun juurelle ja jotenkin se tuntui aivan liian massiiviselta ratkaisulta. Mietimme myös pelkkään kuorikkeen laittoa, mutta mietitytti sen pysyvyys ruohoa leikattaessa ja tuulessa. Seurailemme tilannetta ja mietimme mitä teemme vai teemmekö mitään. Onhan sitä ennenkin omenapuut pärjänneet ilman kuoriketta tai reunakiviä.

Itse istutimme pihalle rungollisen syreenin, joka kukki alkukesästä tuoden ihanaa tuoksua. Nyt on ollut niin viileä kesä, ettei taida syreeni uudestaan kukkia. Pioneita olen pihaan suunnitellut, mutta niitä täytyy vielä odotella. Terassin täytyy ensin olla kaiteita myöden valmis, sillä muuten pionit kokevat kurjan kohtalon kun terassia rakennetaan.

Kesäkukkia terassille

Tiistaina vein lapset aamulla mummilaan hoitoon ja lähdin itse kukkaostoksille. Jo tovin olen haaveillut kesäkukista terassille, mutta kahden lapsen kanssa kukkaostokset eivät yksinkertaisesti onnistu. Olinkin useamman liikkeen oven takana kurkkimassa ennen kymmentä, todetakseni niiden aukeavan meidän aikatauluun kovin myöhään. Myös kukkaruukut olivat ostoslistalla ja totesin niitä löytyvän edullisimmin Jyskistä, jonka tiesinkin aukeavan vasta kymmeneltä.

Olin etukäteen hieman googletellut aurinkoiseen paikkaan sopivia kesäkukkia,sillä pihallamme aurinkoa riittää. Valikoimat eivät välttämättä näin heinäkuussa ole parhaimmillaan, mutta siinä aikani kukkia mietiskeltyäni päädyin ostamaan perinteistä pelargoniaa sekä valkoisena että vaaleanpunaisena, neilikkaa vaaleanpunaisena sekä laventelia. En ollut varma kukkien määrästä, eihän minulla ollut edes niitä ruukkuja vielä. Vaikka jonkinlaisia suunnitelmia olinkin tehnyt.

Isoihin ruukkuihin päädyin laittamaan pelargonioita. Pitkään pohdin sekoitanko värejä keskenään, mutta päädyin istuttamaan valkoiset toiseen ja vaaleanpunaiset toiseen. Neilikat ja laventelit päätyivät sisustustikkaista tehtyyn kukkatelineeseen. Ystäväni oli tällaisen rakentanut ja ihastuin hänen Facebookiin laittamaan kuvaansa. Tarpeita löytyi vielä, joten meidänkin terassille saatiin tällainen teline. Hieman jäi kukkia puuttumaan, sillä yksi pussukka odottaa vielä täyttämistään ja edullinen hinta houkutti ostamaan vielä toisen tuollaisen matalan ruukun.

Olen niin innoissani terassista! Hiljalleen se muuttuu viihtyisämmäksi, jospa miehen lomalla voitaisiin siinä hieman istuskella ja nauttia sen olemassaolosta. Nurmikin on jo siinä kunnossa, että lapset voivat siinä leikkiä. Tosin mahtaako sellaista hetkeä vielä olla, että me vanhemmat voimme vain istuksella ja katsoa lasten leikkimistä.