9.6.2016

Raparperin aikaan



 
Viime vuonna jaoin teille bongaamani superherkullisen raparperipiirakan ohjeen, jota tänäkin vuonna olen jo pariin otteeseen leiponut. Piirakan kruunaavat tuoreet mansikat ja sulatettu valkosuklaa. On muuten sikahyvää, kuten naapurin tyttö sanoi. Leivoin piirakkaa meidän mammakerhon tapaamiseen, jonka jälkeen resepti lähti sinnekin jakoon. Yksi oli tehnyt piirakkaa vierailleen ja tuollakin kertaa oli resepti lähtenyt eteenpäin. Sain muuten tehtyä ihan oman pihan raparpereista muutaman piirakan. Meille sattui täyttömaan mukana kulkeutumaan kolme raparperin alkua.

Kävin myös äidin raparperipuskassa nappaamassa varsia itselleni kun tuo oman maan sato loppui. Kaivuri kävi tontilla hommissa ja kaksi raparperia siirrettin rukkuun. Luulen, etteivät siitä kuitenkaan selvinneet. Äidin raparpereista keittelin mehua, johon laitoin myös hieman vadelmaa mukaan. Yksi rouva naapurustosta jakoi meidän what's app -keskusteluun hyvän raparperipiirakan ohjeen, pakkohan sitä oli kokeilla. Yksi sana riitti siihen, nimittäin mascarpone. Uskallan jakaa reseptin teidän kanssa, sillä resepti on jostain lehdestä, ei siis mikään sukusalaisuus.

Vanilja-raparperipiirakka

Pohja
150 g voita
1 dl sokeria
1 muna
2½ dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita

Täyte
1 pss vaniljakastikejauhetta
1½ dl maitoa
1 prk (250 g) mascarponejuustoa
1 muna
noin 250 g raparperia

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna hyvin vatkaten. Lisää joukkoon kuivat aineet (itse olin ensin yhdistänyt kuvat aineet) ja pyöräytä nopeasti taikinaksi. Painele voidellun ja korppujauhotetun piirakkanvuuan pohjalle ja reunoille (laiskottelin, enkä jauhottanut).

Sekoita vaniljakastikejauhe maitoon ja anna seistä muutaman minuutin. Sekoita joukkoon mascarpone ja muna. Valuta seos pohjan päälle ja levitä tasaisesti. Paloittele raparperit ja ripottele piirakan pinnalle,

Paista 200 asteessa uunin keskitasossa 25-30 minuuttia.

Äitini sattui sopivasti tulemaan pihalle kun piirakka oli uunissa ja maisteltiin yhdessä sitä vaniljajäätelön kera.

Siinäpä teille muutama käyttövinkki raparperille. Kaksi melko erilaista piirakkaa, herkullisia molemmat! Vielä on monenmonta reseptiä, joita voisi testata. Jos sinulta löytyy ihan ykkösraparperiohje, niin laitapa se kommenttiboksiin! Oletteko muuten testanneet tämän kesän hittiä, raparperia pekonilla?

7.6.2016

Unelmien koti: keittiö

Tadaa, tässä on meidän keittiö!Arkkitehdin kuvista pohja on hieman muuttunut, sillä jätettiin taso ja laatikostot tuosta ikkunan alta pois. Virallisesti taitaa kyse olla i-keittiöstä.

Kaapistot ovat korkeakiiltovalkoista, ja kaikki alakaapistot ovat laatikostoja. Halusin yhtenevän ilmeen, joten kaikki ovet ovat samanlaisia kuin tiskikoneen ovi. Muiden ovien takaa löytyy sitten eri määrä erikorkuisia laatikostoja. Yläkaapit ovat kippiovikaapit, nuo isommat ovat 120 cm leveitä molemmat, mutta rungot ovat perinteisen 60 cm jaon mukaan.

Alunperin suunnittelimme rosterin värisiä kodinkoneita, jolloin myös jääkaappipakastin olisi ollut rosterin värinen. Keittiöitä suunniteltaessa ihastuin (ehkä mieskin) intergoituun kylmäkaappiin. Ihanan selkeää! Keittiömyyjänä työskentelevä kaveri taasen väläytti idean valkoisesta mikrosta ja uunista. Olin myyty. Sopivat mielestäni upeasti kokonaisuuteen. Liesi ja allas otettiin mustana, vaikka olisi niitäkin olemassa valkoisena. Mutta tuntuu kyllä liian aralta väriltä ja toisaalta valkoista olisi tullut liikaa. Myös betonin väristä allasta harkittiin, mutta koska ei voitu olla varmoja täysin samasta väristä tason kanssa, hylättiin se ajatus melko nopeasti.

Koska päädyimme integroituun jääkaappipakastimeen, tarkoitti se kylmäsäilytystilasta tinkimistä. Integroinnin takia kylmätilaa on vähemmän, eikä keittiöön olisi mahtunut kahtaa integroitua kylmäkaappia. Tässä on siis otettu tietoinen riski ja toistaiseksi ollaan pärjätty. Haastetta toi myös mikro, sillä kun toiveissa oli valkoinen oikealle aukeava mikro, ei vaihtoehtoja ollut kovin monta. Mikron paikkaa hieman soudettiin ja huovattiin eri keittiösuunnitelijoiden kanssa. Lopulta ihastuin tähän malliin ja sähkömies veti sähkön sen mukaan. Tuolloin ei pieneen mieleen tullut ajatustakaan mikron aukeamissuunnasta! Vinkiksi vain muille rakentajille.

Saarrekkeesta löytyy liesi ja uuni perinteisesti päällekkäin. Aluksi olisin halunnut saarrekkeen ilman liettä, sillä toiveissani oli suuri tasotila, jossa voisi leipoa ja jota voisi tarvittessa käyttää tarjoilupöytänä. Keittiön toimivuus olisi kuitenkin ollut huonompi tuolla ratkaisulla, ja kun näin livenä tason koon, päätettiin liesi ja uuni sijoittaa saarekkeeseen. Saarreke on syvyydeltään metrin ja laatikostot ovat 70 cm. Aamiastasoon jäi siis 30 cm jalkatilaa. Saarekkeen laatikostojen kiskot ovat kantavuudeltaan enemmän kuin muut laatikostot, sillä tänne päätettiin sijoittaa kattilat ynnä muut painavat esineet.

Tasot ovat betonia ja ne ovat meidän itsemme tekemiä. Molemmat tasot ovat paikallaanvalettuja ja saarrekkeen pääty on valettu muotissa ja nostettu valmiina paikalleen. Lisää tasojen teosta voit lukea täältä ja täältä.

Vielä keittiöstäkin puuttuu niitä pieniä yksityiskohtia kuten kunnon vati hedelmille ja jokin pieni tarjotin öljyille ym. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin kippiovia on menossa vaihtoon. Saimme alunperin väärät nostimet, jotka pamauttivat ulkopinnasta pienen lohkareen pois. Pari kertaa olemme saaneet uudet ovet, mutta ensimmäiset olivat kärsineet kuljetuksessa ja toisissa oli maalausvirhe. Kolmannenkin kerran ovet olivat tulossa, mutta myyjä soitti ja kertoi niissäkin olevan maalausvirhe. Tällä hetkellä toisten kippiovien takaa löytyy miehen työkaluja, voi kuinka odotankaan uusia ovia! Sitten saa työkalut pois keittiön kaapista ja tavarat omille paikoilleen. Nyt on niitä turha väliaikaisesti laittaa, tosin tässä on kulunut jo kuukausia melkoisen monta ensimmäisestä lähetyksestä.

Siinäpä se, meidän keittiö.

Ps. Jos ihmettelet missä on kahvinkeitin, niin se löytyy kaapista. Meistä ei kumpikaan juo kahvia, joten se kaivetaan esiin kun on vieraita.

5.6.2016

Polkien kohti kesää

50 vuotta sitten äitini sai pyörän. Se oli punavalkea Tunturi isoilla harmailla renkailla. Sillä pyörällä äitini opetteli polkemaan. Myöhemmin tuolla pyörällä opetteli ajamaan kaksi enoani. Sitten oli minun vuoroni, ja sen jälkeen veljeni vuoro. Nyt meidän taapero on päässyt polkemisen vauhtiin tuolla samaisella pyörällä. Poika muuten viiletti heti ilman apupyöriä, nauraa räkättäen ilman minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. Isi sai juosta hiki hatussa valmiina koppaamaan pojan. Joonatan pyöräili melko pitkiäkin pätkiä, ja siinä yhdessä tultiin siihen tulokseen, että taitaa pojalta jäädä apupyörävaihe kokonaan väliin. Nyt pitäisikin päästä koko ajan mummin ja pappan luokse polkemaan sillä pyörällä, jossa on polkimet ja ringring.

Aivan mahtava pyörä, joka on kyllä ollut hintansa arvoinen! Onhan sitä toki korjailtu, heijastimia lisätty ja isoäitini muisteli että toinen rengas olisi vaihdettu. Mahtaakohan tuo kilikello olla minun ajalta vai peräti enoni? Ruostettakin siitä löytyy sieltä täältä ja naarmuja varmasti. Mutta se on täysin toimiva peli, jolla on hyvä opetella ajamaan.

Äitini on kuulemma polkenut pyörää tutti suussa ja kaatunut. Sen jälkeen ei tuttia enää syöty, sen verran kova kolaus oli.

3.6.2016

Unelmien koti: kodinhoitohuone

Luvassa seuraava suurinpiirtein valmis huone, Kurkistetaan meidän kodinhoitohuoneeseen. Kodinhoitohuoneesta löytyy myös ulko-ovi, joka oli alusta alkaen ehdottomuus. Ovi sijaitsee heti "varsinaisen" ulko-oven vieressä. Kodinhoitohuonee toimii ns. arkieteisenä, ja tällä hetkellä oikeastaan kaikki kulku tapahtuu kodinhoitohuoneen kautta, sillä eteinen on täynnä kaikenlaisia työkaluja sun muita.
Huone on melko kompaktin kokoinen, siinä saisi olla hieman lisää tilaa. Toisaalta vaunujen säilytys on se suurin tilasyöppö, joten joskus kun niitä ei enää tarvita, saa tuon tilan tehokkaammin käyttöön. Nyt vaunuja täytyy siirrellä kun haluaa päästä pyykki- tai siivouskaapille. Mutta tuo kärryttelyikä on pieni vaihe ihmisen elämässä. Oven edestä löytyy myös kurasyöppö, niitä märkiä ja kuraisia kelejä varten.

Kaapeista löytyy lakanat ja pyyhkeet, sekä pikkuneidin käytössä olevat vaatteet. Pienet (niitä on jo tullut) ja suuret ovat muualla odottamassa. Kulman kapeista yläkaapeista löytyy kaikki tärkeät talopaperit ja kaikkien laitteiden käyttöohjeet. Niitä löytyy melko monta kansiota. Yhdestä yläkaapista löytyy myös kaikki pyykin pesuiaineet ja joitakin muita pesuaineita.

Ps. Täältä löydät esittelyn pojan huoneesta.

2.6.2016

Eilen


Meillä oli eilen tupa täynnä kun saatiin vieraaksi muutama lukioaikainen ystsävä lapsineen. Aikuisia oli seitsemän ja lapsia yhdeksän. Tapaamme kerran kaksi vuodessa koko porukalla, välillä lasten kanssa ja välillä ilman. Ennen lapsia tapaamiset painottuivat viikonloppuiltoihin hieman erilaisella ohjlemalla. Aina on kuitenkin syöty kaikenlaisia herkkuja. Lasten myötä ollaan siirrytty nyyttäreihin, aikaisemmin emäntänä toiminut on voinut hoitaa tarjoilutkin. Tälläkin kertaa pöydästä löytyi vaikka mitä! Itse pyöräytin marjaisan Pavlovan ja lapsille smoothiet, niiden lisäksi löytyi pikkupitsoja, croissantteja vuohenjuuston ja viikunahillon kera, pikkupitsoja, raparperipiirakkaa, suklaata, kookospannacottaa marinoitujen ananasten kanssa, dippikasviksia... 

Turinat jäivät tällä kertaa vähemmälle, lapset pitivät siitä huolen. Kuvat jäivät näihin kahteen, joista toinen on otettu ennen vieraiden saapumista. Miten ihmeessä ihmiset ehtivät kuvaamaan kaikissa tapahtumissa, joissa on lapsia?! 

Seuraavaa tapaamista aloitettiin jo virittelemään, tavoitteena turista enemmän ja tavata ilman lapsia. Onko teillä tapana kerääntyä yhteen jonkinlaisen porukan kanssa?