Hei hei tammikuu, tervetuloa helmikuu!

Hui, niin se tammikuukin vierähti vauhdilla ohi. On taas aika yksi kuukausi pakettiin ja siirtyä seuraavaan. Uusi vuosi aloitettiin yhdeksän postauksen kuukaudella, ja kolmanneksi luetuimmaksi niistä nousi Talvikodin sisustuksen ykkösjuttu. Havut olivat talven juttu, nyt rinnassa tuntuu jo kevät ja värikkäät kukat.

Toiseksi luetuimmaksi nousi Unelmien koti: sauna, jossa päästiin pitkästä aikaa kurkkaamaan uuteen valmistuneeseen huoneeseen. Tuntuu, että seuraavan huoneen valmistumiseen on ikuisuus matkaa, mutta kyllä niitä varmasti vielä tulee.

Tammikuun luetuin postaus oli Joulun jälkeinen sisustustyhjiö. Joulu riisuttiin pois ja mitä jäi jäljelle? Tuntui, ettei mitään. Niin tyhjää ja, noh tyhjää. Onneksi ollaan saatu projektia parin uuden hankinnan myötä hieman eteenpäin, oireet helpottavat.

Uutta ilmettä yläkertaan

Meidän yläkerran kalustus sai yhtenä sunnuntaina pientä piristystä kun kävin Ikeassa. Alunperin olin ajatellut tuota Vittsjötä alakertaan, mutta niitä olisi tarvittu kaksi rinnakkain, enkä ollut lainkaan varma siitä ratkaisusta. Alakerran osalta päädyttiin ihan muuhun, mutta johonkin tuo kaunis hylly oli saatava. Mielestäni se sopii kuin nakutettu tuohon yläkerran tilaan.

Vielä se on melko alaston, mutta se ei oikeastaan häiritse. Nyt kun se ei täysin tyhjä ole. Koska yläkerta on tavallaan lasten valtakuntaa, ajattelin somistaa hyllyä sitä silmällä pitäen. Osto- ja myyntiliikkeestä löysin nuo kirjat 60-luvulta, Tarzania ja Peppiä. Ne sopivat hyllyyn ja tilaan ulkonäöllisesti, mutta niitä voi myös käyttää lukemiseen. Haluan kotiimme myös joitakin vanhempia yksityiskohtia, nämä olkoot yhdet sellaiset.

Viherkasveja meillä ei ole vielä ollut, yksi orkidea tv-tasolla. Yläkerta sai kauppareissun yhteydessä pienen viherkasvin hyllyn päälle. En millään muista sen nimeä, taisi alkaa p-kirjaimella. Mutta vettä viikon tai kahden viikon välein, joten sopinee minun viherpeukalolleni. Ennen ostostani kyselin vielä floristilta viherkasvien myrkyllisyydestä, etten ainakaan mitään supermyrkyllistä yläkertaan osta.

Olin varma, että haluan tähän myös mustavalkoisen karttapallon Clas Ohlsonilta, mutta se ei mielestäni näyttänyt niin hyvältä kuin kuvissa. Mutta väritykseltään ja teemaltaan se olisi topinut tuohon täydellisesti. Vaikka mietin kyllä voinko laittaa mustavalkoisen karttapallon kun siinä ei ole värejä kertomassa muodoista jne. Ammatti puskee läpi.

Noh, kiirettä ei ole. Nyt annetaan ajatusten muhia, ja katsotaan jos jotain sopivaa tulee vastaan.

Kuinka lapset viilaavat meitä aikuisia linssiin?

Sitä luulisi, että kaikenlaiset metkut keksitään vasta vähän vanhempana, mutta kyllä tuo meidän kuopuskin jo aikalailla temppuja osaa. Ensimmäinen vajaa puoli vuotta meni melkoisen vaaleanpunaisten lasien läpi. Tässä vaiheessa saadaan vanhemmat harhaluuloon lähes kaiken suhteen. Yöt nukuttiin läpeensä oikeastaan syntymästä asti, herättiin aina hymy huulilla, nukahdettiin ihan itsekseen. Ei juurikaan harmistuttu ja oltiin muutenkin lepposia.

Nyt vajaan vuoden ikäinen on jo melkoinen tapaus. Vaipanvaihto ja vaatteiden pukeminen tai riisuminen ovat yhtä tuskaa. Toinen vastustaa niin paljon kun pienellä kehollaan vain pystyy. Ja se on oikeastaan melko paljon kun kiemurtelee mistä tahansa välistä pois. Oma tahto on melko vahva. Murrosikä lienee jotain ihan muuta kuin itselläni, luulenpa että melkoiset taistelut saadaan käydä.

Usein kuulee puhuttavan, että isommat lapset saavat pienemmät tekemään ties mitä hulluuksia. Noh, meillä luulen asian menevän toisinpäin. Nyt jo ruokapöydässä pienempi saa isomman mukaan pelleilyyn. Ehkä aika on kullannut muistot, mutta ei tällaista esikoisen kanssa ollut.

Saa nähdä mitä näistä meidän mussukoista tulee. Upeita lapsia ovat molemmat, ja on mahtavaa seurata heidän yhteisiä touhujaan. Sisarusten välistä suhdetta on upeaa tarkkailla. Kuinka huolehtivainen ja rakastava isoveli meidän pienestä pojasta onkaan kasvanut! Hän syöttää siskoaan, jotta äiti saa syödä rauhassa (hieman äiti liikuttui tästä ajatuksesta), lukee siskolleen kirjoja ja silittää ohikulkiessaan. Mutta kyllä sitä mieltäkin osoitetaan ja annetaan liian rajua rakkautta.

Ajattelin tällä viikolla kuvailla lapsia leikeissään kun aurinko pääsi ikkumoista sisään ja lasten touhu tuntui sopivalta kuvausta ajatellen. No, eihän nämä jutut ikinä mene kuten Strömsössä! Kyllä sitä pitäisi olla toinen aikuinen vielä paikalla, äiti halutaan enemmin leikkiin mukaan kuin kameran taakse.

Unelmien koti: sauna

Yhteistyössä Pyyhekauppa Lina

Heipähei! Pitkästä aikaa ollaan saatu jotain taas valmiiksi ja on aika esitellä meidän valloittava sauna. Rakastan sitä! Sauna sijaitsee talon päädyssä alakerrassa. Saunan malli ei ole arkkitehtikuvien mukainen, mutta liitin pohjakuvan silti tähän mukaan lähinnä helpottamaan saunan sijainnin hahmottamista.

Minulle oli hyvin varhaisessa vaiheessa selvää, että haluan vaalean saunan. Valoisan ja avaran, talon tyyliin sopivan. Perinteiset lauteet eivät silmää miellyttäneet, halusin jotain muuta. Asuntomessuilta, Pinterestistä ja asuntonäytöistä tarttui mukaan ideoita ja hiljalleen näkemys omasta saunasta rakentui.

Saunaseinä on täysin lasinen ja itse saunasta ei löydy lampun lamppua. Pesuhuoneen puolelta tulee valoa tarpeeksi saunaan, eikä tarvitse edes kaikkia valoja laittaa päälle tai täydelle teholle. Kyllä niitä pohdittiin ja pähkäiltiin, mutta olen ratkaisuun tyytyväinen.

Kiukaaksi valikoitui Tulikiven Kuura 2, joka on todellinen kaunokainen. Täytyy kyllä sanoa, ettei se pääse täysin oikeuksiinsa meidän saunassa kun iso osa sen kauniista pinnasta ja rungosta jää lauteiden alle. Kiukaan ohjauspaneeli löytyy pukuhuoneen puolelta, saunan saa näppärästi päälle ilman kulkua pesuhuoneen kautta saunaan. Kaunis on myöskin tuo ohjauspaneeli. Sen olisi saanut myös upotettua seinään, mutta meillä päätös kiukaasta tehtiin liian myöhään ja kiviseinä oli jo valmiina.

Lauteet ovat leveät, ja ensimmäisten saunakertojen jälkeen todettiin miehen kanssa isompien laudeliinojen olevan tarpeellisia. Asuntomessuilla törmäsin hamam-pyyhkeisiin ja ajattelin niiden olevan tarpeeksi isoja ja materiaaliltaan laudeliinoiksi sopivia. Pyyhekauppa Linasta saatiinkin muutamat hamam-pyyhkeet meidän saunaan. Nyt mahtuu kunnolla koko perhe laudeliinojen päälle.

Minä rakastan meidän saunaamme ja olen siihen tyytyävinen. Mutta kyllä siinäkin (ainakin miehen mielestä) puutteensa on. Sauna on melko korkea ja lauteet nousevat melko ylös. Tässä kohdin olisi pitänyt pitää oma pää eikä arkkitehdin. Saunan ikkuna laitettiin samaan linjaan muiden ikkunoiden kanssa, joka sai aikaan sen, että nähdäkseen ulos saunoessaa, piti lauteet rakentaa melko korkealle. Nousu lauteille on myöskin siis melko korkea. Ja se ihana kiuas jää hieman piiloon. Toisaalta lauteiden alta on melko helppoa pestä lattioita kun korkeutta on mukavasti.

Siinäpä se, meidän sauna! Pesuhuone on vielä keskeneräinen, palataan siihen sitten joskus kun se on valmis.

Talvikodin sisustuksen ykkösjuttu

Se alkoi salakavalasti babyshowereista, lissäntyi joulua kohden ja jatkuu edelleen. Ykkössuosikkini kotimme talvisisustuksessa on ehdottomasti havut. Niitä on erityisesti päätynyt kynttilöiden seuraksi, nyt viimeisimpänä joulupallot vaihtuivat mäntyyn tuossa iki-ihanassa kynttiläsomisteessa. Ja kaikki kynttilät! Havut ja kynttilät, loistava pari.

Edelleenkin havut miellyttävät silmää suuresti, ja mietin mihin kaikkeen niitä voisi käyttää. Mutta kevään lähestymisen huomaa, ja myös tulppaanit ovat alkaneet hiipiä ajatuksiini.

Tällä viikolla sain maistaa palan työelämää kun pääsin kolmeksi päiväksi sijaistamaan pieneen kyläkouluun. Täytyy sanoa, että kyllä minä vain työstäni pidän!