Sain kunnian vanheta jälleen vuoden ja ajattelinkin tehdä tuosta päivästä mun päivä -postauksen. Noh, kaikki ei aina mene kuten toivoisi ja tuolta päivältä ei juurikaan tallentunut kuvia tai tapahtumia. Sitä se elämä taaperon kanssa on.
Herätys tapahtui ihanan myöhään, vasta 7.30. Hetken möyrinnän jälkeen sängystä kuului: "Äiti, mä oon ihan märkä." Jep, kun ei heti saa poikaa ylös, tulee megalomaaninen pissa. Siitä sitten vain suihkuttelemaan poika puhtaaksi ja vaatteet päälle. 8.15 nautittiin aamupalaa, jonka jälkeen poika katseli lastenohjelmia ja äiti lueskeli blogeja ja päivän lööpit. Melkoinen unelma-aamu!
Sitten muuttuikin ääni kellossa, muistiinpanot loppuvat tähän kuten myös kuvat. Känkkäränkkä tuli kylään, ja äiti sai taistella pojalle vaatteet päälle ulkoilua varten. Tarkoitus oli ratastella lähikauppaan ja jäädä kauppareissun jälkeen vielä pihalle leikkimään. Taistelussa meni kuitenkin niin kauan, että kaupasta oli tultava sisälle lounaalle. Onneksi sitä ei tarvinnut tehdä, pelkkä lämmitys riitti.
Päikkäreiden aikaan pesin pyykkiä ja loikoilin sohvalla. Mummini oli leiponut synttärikakun, jonka isoisovanhemmat kävivät pikaisesti tipauttamassa pojan nukkuessa. Samalla saatiin vähän ylijäämäsalaatteja, joista riitti sunnuntaiseksi äidin lounaaksikin. Kakkuakin oli "riittävästi" olisikohan tuosta syönyt 15 henkeä!
Poika nukkui harvinaisen pitkät päikkärit, ja aloitinkin iltapäivän ruuan valmistelut päikkäreiden loppumetreillä. Puoli kolmen aikoihin alettiin heräilemään, mutta nouseminen oli haasteellista. Eikä tietenkään mitään mielenkiintoa vessareissulle. Tällä hetkellä en juurikaan pysty kantamaan kiukuttelevaa poikaa, joten en jatkanut jankkaamista vaan tarjoilin välipalaa. Pojan syödessä laittelin vielä makaroonilaatikkoa uuniin ja siivoilin jälkiä. Jogurttia oli tipahtanut housuille kaksi pientä tippaa, joten äitiä huudeltiin siivoushommiin. Ne kaksi tippaa häiritsivät poikaa suunnattomasta, se valtava pissa ja märät housut eivät tuntuneet missään. Joten jälleen kerran suihkuttelemaan ja puhdasta päälle.
Jotenkin selvittiin ilman sen suurempia katastrofeja siihen asti kunnes isi tuli Porista. Taisteltiin toki. Ihana isi toi äidille ison kasan tulppaaneja, helpotti heti. Isi ja poika lähtivät miesten kesken kaupoille, äidin selkä oli sen verran jumissa päivän koitoksista (enää ei kannata kävellä lähikauppaan), että äiti jäi selkää lepuuttamaan. Kauppareissu oli sujunut hyvin ja poika saanut muutaman lisäpalan junarataan ja uuden monsteriauton. Äitiä muistettiin Fazerin sinisillä konvehdeilla, muutamalla kivennäisvedellä ja yhdellä suklaapatukalla. Kyllä se mies tietää.
Puuroa pojalle, iltahommat ja poika petiin. Taistelulla, kuten nukkumaanmeno toistaiseksi sujuu. Telkusta The Voice of Finland ja itsekin pesulle ja pehkuihin.
Aina ei mene suunnitelmien mukaan, mutta sitä tämä lapsiperheen arki on.
