Mun erityispäivä - ja kuinka siitä ei tullut blogiuskottava

Sain kunnian vanheta jälleen vuoden ja ajattelinkin tehdä tuosta päivästä mun päivä -postauksen. Noh, kaikki ei aina mene kuten toivoisi ja tuolta päivältä ei juurikaan tallentunut kuvia tai tapahtumia. Sitä se elämä taaperon kanssa on. 

Herätys tapahtui ihanan myöhään, vasta 7.30. Hetken möyrinnän jälkeen sängystä kuului: "Äiti, mä oon ihan märkä." Jep, kun ei heti saa poikaa ylös, tulee megalomaaninen pissa. Siitä sitten vain suihkuttelemaan poika puhtaaksi ja vaatteet päälle. 8.15 nautittiin aamupalaa, jonka jälkeen poika katseli lastenohjelmia ja äiti lueskeli blogeja ja päivän lööpit. Melkoinen unelma-aamu!

Sitten muuttuikin ääni kellossa, muistiinpanot loppuvat tähän kuten myös kuvat. Känkkäränkkä tuli kylään, ja äiti sai taistella pojalle vaatteet päälle ulkoilua varten. Tarkoitus oli ratastella lähikauppaan ja jäädä kauppareissun jälkeen vielä pihalle leikkimään. Taistelussa meni kuitenkin niin kauan, että kaupasta oli tultava sisälle lounaalle. Onneksi sitä ei tarvinnut tehdä, pelkkä lämmitys riitti. 

Päikkäreiden aikaan pesin pyykkiä ja loikoilin sohvalla. Mummini oli leiponut synttärikakun, jonka isoisovanhemmat kävivät pikaisesti tipauttamassa pojan nukkuessa. Samalla saatiin vähän ylijäämäsalaatteja, joista riitti sunnuntaiseksi äidin lounaaksikin. Kakkuakin oli "riittävästi" olisikohan tuosta syönyt 15 henkeä!

Poika nukkui harvinaisen pitkät päikkärit, ja aloitinkin iltapäivän ruuan valmistelut päikkäreiden loppumetreillä. Puoli kolmen aikoihin alettiin heräilemään, mutta nouseminen oli haasteellista. Eikä tietenkään mitään mielenkiintoa vessareissulle. Tällä hetkellä en juurikaan pysty kantamaan kiukuttelevaa poikaa, joten en jatkanut jankkaamista vaan tarjoilin välipalaa. Pojan syödessä laittelin vielä makaroonilaatikkoa uuniin ja siivoilin jälkiä. Jogurttia oli tipahtanut housuille kaksi pientä tippaa, joten äitiä huudeltiin siivoushommiin. Ne kaksi tippaa häiritsivät poikaa suunnattomasta, se valtava pissa ja märät housut eivät tuntuneet missään. Joten jälleen kerran suihkuttelemaan ja puhdasta päälle.

Jotenkin selvittiin ilman sen suurempia katastrofeja siihen asti kunnes isi tuli Porista. Taisteltiin toki. Ihana isi toi äidille ison kasan tulppaaneja, helpotti heti. Isi ja poika lähtivät miesten kesken kaupoille, äidin selkä oli sen verran jumissa päivän koitoksista (enää ei kannata kävellä lähikauppaan), että äiti jäi selkää lepuuttamaan. Kauppareissu oli sujunut hyvin ja poika saanut muutaman lisäpalan junarataan ja uuden monsteriauton. Äitiä muistettiin Fazerin sinisillä konvehdeilla, muutamalla kivennäisvedellä ja yhdellä suklaapatukalla. Kyllä se mies tietää.

Puuroa pojalle, iltahommat ja poika petiin. Taistelulla, kuten nukkumaanmeno toistaiseksi sujuu. Telkusta The Voice of Finland ja itsekin pesulle ja pehkuihin.

Aina ei mene suunnitelmien mukaan, mutta sitä tämä lapsiperheen arki on.

Lapsiperhetekemistä Porissa

Tiedättekö sen tunteen, kun keksii (omasta mielestä) kivan aiheen, josta kirjoitella? Ja sitten homma menee ihan pieleen toteutusvaiheessa. Tämä on sellainen postaus. Usein sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. No ei tässä. Kuvista ei ilmene se mitä haluaisin. Linssin läpi ei vain saanut sellaista näkymää, joka kuvaisi tarpeeksi. Joten älkää jättäkö mielikuvaanne näiden kuvien varaan.

Sain idean tehdä pienen esittelyn Porin tarjonnasta lapsiperheille. Ajatuksena kertoa hieman mitä Porissa voisi lasten kanssa tehdä jos vaikka kesällä tänne tulee. Senpä takia huonoista kuvista huolimatta toteutan postauksen nyt, sillä uusia kuvia pääsen ottamaan vasta miehen loman jälkeen.

Asumme itse aivan keskustassa ja liikummekin pääsääntöisesti kävellen tai pyörällä. Ehdoton ykkönen esimerkiksi päivän vierailulla on Kirjurinluoto. Uskoisin sen vetoavan melko laajaan ikäskaalaan, ihan perheen pienemmistä ehkäpä sinne 10-12-vuotiaisiin asti. Riippuen tietenkin lapsen kehityksestä. Kirjurinluodolla saa helposti kulumaan koko päivän tai enemmänkin. Kirjurinluodolta löytyy alpakoita, kanoja, riikinkukkoja ja pikkukilejä. Niitä meidän poitsu tykkää katsella ja ruokkia (niille sopivalla ruualla).

Leikkipuistoja löytyy monta moneen eri makuun. Pelle Hermannin leikkipuisto, Merirosvolaiva, Kuunari Tähti (esteetön), Lilliputin maa, Kolmen Karhun puisto, Angry Birds -puisto ja Lasten Liikennepuisto. Puistojen välistä löytyy viheralueita, joilla voi istuskella sekä penkkejä että pöytiä evästelyyn.

Välillä voi hypätä vilvoittelemaan pienelle uimarannalle Kokemäenjoen rannalle. Rannalla voi oleskella hiekalla tai melko laajalla nurmikentällä. Aurinkoisina päivinä ranta on arvatenkin täynnä, mutta tähänastisen kokemukseni mukaan tilaa löytyy aina eikä ranta ole tuntunut liian ahtaalta.

Kannattaa poiketa myös Satakunnan Vihertietokeskuksen puolelle. Löysin tämän paikan vasta tänä kesänä, viime kesänä ei pojan kanssa niin pitkälle menty. Vaikka eihän se ole edes pitkällä, ihan vieressä. Vihertietokeskukselta löytyy näyttelypuutarha, jossa näkee tällä alueella viihtyviä kasveja. Hyvin rentouttava paikka. Paljon penkkejä ja seesteistä tunnelmaa. Ja melkoisen kesyjä oravia, Joonatan oli niistä aivan haltioissaan.

Kivaa tekemistä koko perheelle voi olla myös Frisbeegolfin pelaaminen, Kirjurinluodolta löytyy oma kenttä.

Kirjurinluodolta löytyy myös kahvila- ja ravintolapalveluita, mutta myös nuotiopaikka sitä kaipaaville löytyy. Kahvila Viksussa on ystävällistä henkilökuntaa, joka on ainakin toistaiseksi aina lämmittänyt meille pojan ruoka-annoksen, joka meillä on ollut mukana.

Tietenkin Porista löytyy myös upea Yyterin ranta, jonne ajaa keskustasta sellaisen 15-20 minuuttia. Tänä kesänä ei vielä olla siellä käyty, mutta eiköhän heinäkuussa tarkene.

Tästä pääsee ihan virallisille Kirjurinluodon sivuille, lue ihmeessä lisää ja mene käymään!

Ps. Eläimetkään eivät olleet niin kovin kuvauksellisella tuulella, oravaa lukuun ottamatta :)

 

Viime päivien touhuja

Kesä on rantautunut! Mä oon ihan intsinä! Ollaan viime päivinä vierailtu useaan otteeseen Kirjurinluodolla. Aivan loistava paikka kesäpäivän viettoon. Maanantaina meidän piti nähdä yksi äiti poikansa kanssa Kirjurinluodon rannalla, mutta ukkonen ja rankkasade muutti suunnitelmia. Ennen sadetta ehdittiin kuitenkin pojan kanssa viettämään hetki rannalla.

 

Keskiviikkona tavattiin viimeistä kertaa ennen kesälomaa MLL:n perhekahvilan porukan kanssa. Viimeisen kerran kunniaksi oltiin sovittu piknikistä juurikin Kirjurinluodolla. Paikka kuhisi lapsia. Perhepäivähoitajia hoitolasten kera, päiväkoti- ja koululaisryhmiä. Kuvista ei ihmisten paljoutta näe, Pelle Hermannin vankkurillakin kyllä oli tohinaa. Sain napattua kuvan ilman ihmisiä, olen melkoisen arka sellaisten kuvien julkaisemiseen, jossa jollain tasolla ihmisen voisi joku kumminkaimanserkku tunnistaa.

Ja torstaina taas joen yli puistoon! Keinuttiin ja katseltiin eläimiä.