Synttäripaketit

Synttäreitä vietettiin jo kuukausi sitten, mutta palataan niihin vielä hetkeksi. Tovin ovat kuvat jo olleet otettuna, mutta kyllä kuvaaminen kesti! Poika sai yksivuotislahjaksi kaikkea kivaa ja tarpeellista.

 

Posliinilautasta toivottiin tädiltä, heti sen jälkeen kun muovinen oli syömisharjoituksissa pudonnut lattialle. Tädiltä ja sedältä seurueineen saatiin ihanat Pentikin lautanen ja muki.

Nuppipalapeli, päiväkotireppu ja sirkuslakanat löytyivät toivelistalta. Bonuksena tuli pallo. Lakanat on jo laitettu käyttöön ja tänään vietiin repussa vaipat ja vaihtovaatteet päiväkotiin odottamaan. Lelutkin ovat kotiutumisesta asti olleet käytössä.

Tämä tuoli oli aivan ylläri! Hauska norsutuoli on Petits Tresors -kaupasta Turusta. Tuo ihanalta vaikuttava ranskalainen lelukauppa avasi ovensa juuri muuttomme jälkeen, vielä en ole tuolla päässyt käymään.

Paketeista löytyi myös hauska Brion magneettijuna. Vielä poika ei junaa kasaile, mutta äidin tekemiä viritelmiä on hauska hajottaa.

Lisäksi paketeista paljastui yksi Puppe-kirja, joka oli aluksi autossa matkalukemisena, mutta nyttemmin kotona. Tiitiäisen tuluskukkaro -kirjakin löytyi, jota ollaan nyt iltaisin luettu. Poika sai myös oman leikkipuhelimen, mutta se ei vienyt mielenkiintoa vanhempien puhelimista tai kaukosäätimistä. Saa sillä hetkeksi harhautettua, mutta hyvin pieneksi hetkeksi. Puhelimella on kuitenkin kiva leikkiä. Toistaiseksi vielä koristeeksi poika sai myös Porschen. Lisäksi tuli täydennystä t-paitoihin ja shortseihin ja taloudellista tukea uuteen turvaistuimeen.

Aivan ihania juttuja, kiitos kaikille muistaneille!

Platray-testaus kera alennuskoodin

Yhteistyössä Oy MaxPlay Ab/Playtray Finland ja KidSpot.

Meidän poitsu on nyt siinä iässä, että pikkuhiljaa harjoitellaan syömään itse. Välillä se sujuu hyvin ja välillä vähemmän hyvin. Ja se näkyy myös keittiössä ja keittiön pöydässä. Jo tovin olen harkinnut jonkinlaisen tarjottimen tai vastaavan suojan hankkimista. Vaikka meidän keittiön pöytää ei nyt varsinaisesti tarvitse suojella lialta, mutta olisihan se ihan kiva, ettei sitä ihan kokonaan tarvitsisi tyhjentää kun ruokaa menee mihin sattuu.

Kun minulle tarjoutui KidSpotin kautta tilaisuus päästä testaamaan Playtrayta, en kauaa jahkaillut. Playtrayn värivalikoimasta löytyy neljä väriä, valkoinen, musta, punainen ja läpinäkyvä. Jahkailin tovin valintani suhteen, kärkitaistossa mukana olivat valkoinen ja läpinäkyvä. Tripp Trapp meiltä löytyy valkoisena, samaten siinä oleva babyset. Päädyin valitsemaan läpinäkyvän Playtrayn, sillä ajattelin kokonaisuuden olevan mahdollisesti liian muovisen näköinen valkoisella Playtrayllä. Mene ja tiedä. Toisaalta esimerkiksi musta olisi tuonut kivaa kontrastia, mutta musta ei vaan ole meidän juttu.

"Playtray sopii ruokailuun, leikkiin, piirtämiseen, askarteluun! Tarjotin helpottaa sekä lapsen että vanhemman elämää. Tarjotin sopii erinomaisesti sormiruokailijalle koska ruoka pysyy tarjottimella eikä vanhempien tarvitse jatkuvasti poimia ruoantähteitä lattialta. Sen reunat estävät myös juoman valumista lattialle, matto ja parketti kiittää! Muovinen tarjotin on helppo ja nopea irrottaa ja pyyhkäistä puhtaaksi rätillä tai huuhtaista lavuaarissa. 
 
Playtray on helppo asentaa Stokke Tripp Trapp-tuoliin koska se liukuu helposti paikalleen eikä siis vaadi ruuvaamista eikä Tripp Trapp-tuoliin jää jälkiä käytöstä. Playtraytä on saatavana neljässä värissä; läpinäkyvä, musta, valkoinen ja punainen.
 

Playtray on kestävä ja turvallinen käyttää. Tarjotin on kuitenkin muovia, joten naarmuuntuminen on täysin normaalia. Kun Playtray on asennettu Stokke Tripp Trapp -tuoliin, lapsi ei ylety potkimaan ruokapöytää jaloillaan eikä siten saa kallistettua tuolia taaksepäin. Playtrayn pehmeä ja pyöreä muotoilu helpottaa asentamista ja puhdistamista. Playtrayn muovipinta on helppo pyyhkiä puhtaaksi ja sen pinta kestää hyvin esimerkiksi lusikoista ja haarukoista tulevia jälkiä. Tarjottimessa on myös korkeampi reunus, joka estää nesteen valumisen lattialle, kun lapsi kaataa esimerkiksi maitolasin."

 

 

Playtray saapui postiin tehokkaasti pakatussa pahvilaatikossa. Ei tyhjää tilaa tai muuta turhaa pakkauksessa. Mukana oli Playtray, ohjekirjanen ja "kiristysnauha".

 

Kiinnittäminen oli helppoa eikä siihen oikeastaan ohjeita tarvinnut. Tosin ohjekirjassa ei ollut suomenkielistä ohjetta tai asennuskuvaa. Kuvaa jäin kaipailemaan asennettuani Playtrayn, sillä babysetin ja Playtrayn väliin jäi omituinen kolo. Kuvasta olisin halunnut katsoa kuuluuko tällaista jäädä vai ei. Mutta kyllä se niin hyvin istui tuolin takaosasta, ettei sitä paremmin voisi saada.

Meidän ei-niin-esteettisessä keittiössä oli hieman haastavaa saada kokonaiskuvaa TrippTrappista ja Playtraysta, varsinkin yhden taaperon hyöriessä mukana. Arvatkaapa mikä tämän hetken paras leikki?

Kiristysnauhalla Playtrayn saa kiinnitettyä tuoliin, ehkäpä näin? Meillä kyllä nauha lähti pois ensimmäisen syömisen jälkeen. Tuosta tuolin ja Playtrayn välisestä kolosta tippui ruokaa niin paljon, että en joka kerta jaksa siivoamista varten irrottaa hihnaa. Toisaalta tuon ensimmäisen kerran jälkeen en ole Playtrayta tuolista irroittanut.

Kuten näkyy, syöminen on meillä sottaavaa puuhaa. Playtrayn reunat estävät ruokaa putoamasta lattialle ja siivottavaa on pienemmällä alueella. Playtrayn puhdistaminen on helppoa. Ollaan joko pyyhitty kostella rätillä tai siivousliinoilla. Värjääviä ruokia ei toistaiseksi olla syöty, mutta niistä voi Playtrayhin jäädä värjäytymiä.

Ikävä kyllä sotkulta Playtraykään ei pelasta. Kuten tänä aamuna taaperon viskoessa mustikkapuuroa ympäriinsä heiluttaessaan lusikkaa. Äitiyden ilot :)

Kiinnostuitko Playtraysta? Playtray.fi tarjoaa lukijoilleni 15% alennusta Playtray-tarjottimesta 11.-14.8.2014 koodilla ROUVAY (huom. isoilla kirjaimilla).

Uusia tuulia purjeisiin

Turussa saatiin nauttia jälleen purjeveneistä Gangut Regattan merkeissä. Eihän tuo mitään ollut Tall Ship's Raceen verrattuna, mutta käytiin haistelemassa tunnelmaa. Tuon reissun kuvat toimikoot kuvituksena, tekstinä taasen meidän kuulumiset.

 

Kuten otsikko kertoo, on meidän perheessä luvassa uusia tuulia. Tällä viikolla ollaan kahdesti käyty tutustumassa päiväkotiin ja ensi viikolla poika aloittaa päivähoitotaipaleensa. Minulla kävi tuuri kun tarjottiin kahta työpaikkaa. Toinen olisi ollut tämän vuoden loppuun ja noin 50 minuutin ajomatkan päässä. Ja tämä olisi alkanut todella lyhyellä varoitusajalla, joka olisi käytännössä tarkoittanut sitä, ettemme olisi pojan kanssa ehtineet tutustumaan päiväkotiin ollenkaan. Saimme tiedon hoitopaikasta keskiviikkona, jolloin työtkin olisivat alkaneet.

Maanantaina sain tiedon toisesta paikasta ja tiistaina olin haastattelussa. Jo haastattelussa sain kuulla saavani paikan. Tämä työ on myöskin sijaisuus, mutta kestää ainakin huhtikuun puoleen väliin. Ja työmatka on 1,5km. Päiväkoti taas on 550 metrin päässä työpaikasta. Ei liene vaikeaa arvata kumman työn otin vastaan.

Uusi työ jännittää minua hirmuisesti. Ollaan reilusti oman ammatillisen mukavuusalueen ulkopuolella. Toisaalta olen ajatellut mahdollisesti lukevani tämän pätevyyden joskus työn ohella. Joten tästä tulee hyvä tutustuminen tähän ammattialaan. Esimies tietää koulutukseni ja hänen kanssaan keskusteltiin koulutukseni tuomista rahkeista työhön. Esimies oli rohkaiseva ja kertoi itse ajautuneensa työhön samalla tavalla aikoinaan.

Toivottavasti tämä hyppy tuntemattomaan osoittautuu kannattavaksi. Aluksi on varmasti luvassa melkoinen määrä stressiä. Tietenkin pojan päivähoidon aloitus jännittää työn lisäksi. Tuskinpa kukaan on jännittämättä esikoisen aloittaessa hoitopolkua. Onneksi tämä työ alkaa hieman myöhemmin, ehdimme käymään useana päivänä tutustumassa. Ennen varsinaisen työn aloittamista käyn perehtymässä työhön viranhaltijan vielä ollessa töissä. Perehdytyspäivät ajattelin pitää melko lyhyinä, jotta ensimmäiset päivät hoidossa olisivat hieman kevyempiä.

Keskiviikon KidSpot

Tällä kertaa Keskiviikon KidSpotista löytyy Aijan luotsaama Mini Me.

 

Mini Me:n tähtenä loistaa 1,5-vuotias Olivia. Blogista löytyy ihania paljon kuvia. Postaukset ovatkin hieman kuvapainotteisia, tekstit eivät kovin pitkiä ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Arvatkaapa mistä tykkään erityisen paljon? Blogi on turkulainen! Kuvista on kiva bongailla tuttuja paikkoja.

Turvakaukalosta turvaistuimeen

Meillä siirryttiin turvakaukalosta turvaistuimeen pojan täyttäessä yhden vuoden. Istuimia oltiin tutkailtu jonkin verran ja minulla alkoi olla tiettyjä toiveita istuimen suhteen. Käytiin katsomassa istuimia varmaan parisen kuukautta ennen ostoa.

 

Mitä sitten toivoin istuimelta? Selkä menosuuntaan ja vasta myöhemmin käännettäisiin kasvot menosuuntaan. Isofix-kiinnitys kiinnittäessä sekä kasvot että selkä menosuuntaan. Kuitenkin tarvittaessa myös vyöllä kiinnitettävä. Ja tietenkin mahdollisimman pitkäikäinen. Ei kuulosta mahdottomalta, eihän? Myyjä kertoi näillä kriteereillä olevia istuimia löytyvän tasan yksi. Vaikka muitakin hieman katseltiin, päädyttiin Klippanin Triofix recline -istuimeen. Klippan on kotimainen tuote, kiva plussa istuimelle.

 

 

Istuimessa on kaksi eri kallistusta, näissä yllä olevissa kuvissa istuin on makaavammassa asennossa. Ollaan käytetty tätä asentoa lähinnä pidemmillä matkoilla kun poika nukkuu autossa.

 

Näissä kolmessa jälkimmäisessä kuvassa istuin on taas pystymmässä asennossa. Poika pystyy jo potkimaan selkänojaa, mutta istuimeen myydään erillistä "jatkopalaa", jolla jaloille saa enemmän tilaa. Hankimme sen istuimen oston yhteydessä, mutta vielä emme asettaneet paikoilleen.

Edessä istuvan jalkatilassa on huomattava ero istuimen kallistuksesta riippuen. Yllä olevassa kuvassa istuin on "pystyasennossa". Mies on 180cm pitkä ja mahtuu ihan mukavasti istumaan.

Makuuasennossa miehellä on hieman ahdasta, pitkiä matkoja ei tuossa mielellään istu.

Kallistuksen säätö on istuimessa hankalaa. Istuin täytyy irrottaa telakastaan ja kääntää "kallistusrauta". Eli ajon aikana kallistusta ei muuteta.

Istuinta kiinnittäessä telakkaan täytyy myös olla tarkkana. Kuvassa näkyvät punaiset "klipsut" eivät aina naksahda paikoilleen vaan ne täytyy manuaalisesti napsauttaa. Kuvassa vasemmanpuoleinen on paikallaan kun taas oikeanpuoleinen ei ole.

Lukuun ottamatta tuota "klipsujen" toimintaa, istuin on ollut odotusten mukainen. Luultavasti tuota kallistusta ei kovin kauaa käytetä, jolloin tilaakin autossa on mukavasti. Ja minähän olen sen verran lyhyt, että mahdun hyvin pelkääjän paikalle kummassa asennossa tahansa. Autona meillä on Volkswagen Passat Variant 2007, eli auto ei pienimmästä päästä ole.

Löytyykö muilta Klippan? Mitä olette tykänneet?