Onnenpojan suosikit

Babyboom & Kids -arvonta on päättynyt ja määräaikaan mennessä tuli huimat 44 kommenttia arvontaan osallistuvilta! Vau!

Arvonnan suoritti meidän taapero. Koska olen laiska ja viikon reissaamisen jälkeen erityisen laiska, en jaksanut nimiä kirjoitella paperille. Joten paperilla komeili numerot 1-44, jokaisen numeron edustaessa kommentoijien järjestystä.

Onnenpoika suoritti arvonnan virallisen valvojan (isiksi myös kutsutaan) sylissä.

Messuliput voittivat siis kommentoijat numeroilla 9, 33 ja 34.

Numero 9:

Anonyymi25.8.2014 21.16.00

Mukana! Olisipas kiva päästä messuille! :) marikarantalalala @ hotmail.com

 

Numero 33:

Anonyymi27.8.2014 8.09.00

Mukana ku peräpukama ;)
niina.kristiina.aho@gmail.com

 

Numero 34:

Anonyymi27.8.2014 8.43.00

Mukana mukana!
haempi(at)hotmail.com

Onnea voittajille! Näpyttelen teille heti sähköpostia. Mikäli voittajista ei kuulu keskiviikkoon 3.9. klo 18.00 mennessä mitään, arvon tilalle uuden voittajan.

Ciao!

Pikainen tervehdys Sirmionen aurigon alta, kauniin Gardajärven rannalta! 

Matka alkaa olla puolessa välissä, sunnuntaina suunnataan takaisin kotiin. Pikkupoika on ollut flunssassa kuumeen kera, mutta silti olemme lomasta nauttineet. Pieni on silti todella reipas <3 

Matkasta lupaan kirjoittaa enemmän kunhan kotiudumme. Nyt saatte tyytyä tähän pieneen kännykkäpostaukseen. 

Muistakaahan osallistua arvontaan (johon en kännykkäsovelluksella saa linkattua ja joka löytyy edeltävästä postauksistani) aikaa on sunnuntaihin klo 18.00 asti.

Babyboom´kah ja arvonta

Yhteistyössä Babyboom & Kids ja KidSpot

Oi mitä herkkuja saankaan tarjota teille!

Turun messu- ja kongressikeskus täyttyy 13.-14.9.2014 nykyisistä ja tulevista lapsista ja lapsiperheistä Babyboom & Kids -tapahtuman myötä. Tänä vuonna messuilla on neljä teemaa; odotus & vauvat, leikki-ikäiset & pikkukoululaiset, koti & perheen arki sekä lemmikit. Lauantaina menoa ja meininkiä on takaamassa Kengurumeininki ja sunnuntaina taas Ti-Ti Nalle.

FiksuMuksu, Ihku Design, Leikkien ja POMPdeLUX ainakin kiinnostavat allekirjoittanutta näytteilleasettajien listasta. Sormet jo syyhyävät odottaen messuille pääsyä. Minun piti odotusaikana käydä jossain lapsimessuilla, mutta lähialueen messut olivat jo olleet kun olisin ollut valmis niihin menemään.

KidSpotilta tuli ihana sähköposti, jossa tarjottiin yhteistyömahdollisuutta Turun Babyboom & Kids -messujen kanssa. Yhteistyön ehdottomana kruununa kolme lippusettiä, jotka saan arpoa teidän kesken! Jaossa on siis kolme arvontapalkintoa, joissa on kaksi lippua 13.-14.9.2014 järjestettäviin Babyboom & Kids -messuille.

Mikäli haluat kokeilla suosiiko onnetar sinua toimi seuraavasti:
1. Kommentoi tähän postaukseen halukkuutesi
2. Jätä kommenttiisi toimiva sähköpostiosoite, jotta saan sinuun yhteyden voiton osuessa kohdalle

Aikaa osallistua on sunnuntaihin 31.8.2014 klo 18.00 asti.

Ristiriitaisuuksia

Nyt on palattu työelämään ja poika on aloittanut päivähoidon. Äidillä nämä muutokset ovat saaneet aikaiseksi ristiriitaisia tuntemuksia (tietenkin), vaikka tavallaan tiedän sen olevan turhaa.

Töitä olen paiskinut nyt huimat kaksi päivää, niiden lisäksi olen yhden päivän ollut työpaikalla perehtymässä. Poika on siis ollut päiväkodissa kolme päivää. Olen jo tovin ollut sitä mieltä, että päiväkoti tulee olemaan pojalle hyvä juttu. Poika tarvitsee ehdottomasti muuta seuraa päivisin kuin pelkän äitinsä. Keväällä kävimme MLL:n perhekahvilassa kerran viikossa. Varmasti olisimme jatkaneet siellä käyntiä, mikäli en töitä olisi saanut. Mutta tuo kerran viikossa on selvästi aivan liian vähän. Totta kai syksyllä taas alkaisi muutakin toimintaa, jolloin tarjolla olisi enemmän sosiaalisia kontakteja. Ja tämä ajatus on saanut aikaan niitä ristiriitaisia tuntemuksia. Olenko huono äiti, kun olen sitä mieltä, että lapselle tämä on parempi? Että lapsi on erossa äidistään?

Myös omalle pääkopalle töihin paluu (ja sen tuoma "pakko" päivähoidosta) tekee hyvää. Olenko kamala ihminen, kun myönnän ettei minusta olisi kotiäidiksi? Hatunnosto kaikille kotiäideille! Minä vain kaipaan työelämää ja työn tuomia haasteita (muistetaan tämä kun vastaan tulee jotain todella haasteellista). Kaipaan sitä sosiaalista ympäristöä. Porissa minulla ei myöskään toistaiseksi ole läheisiä ystäviä, ja työyhteisö on parhaimmillaan superkiva juttu. Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Onko jollain samoja tuntemuksia?

No mitenkäs se päivähoito? Ensimmäinen päivä meni superloistavasti! Tai siis poika ei tainnut edes huomata lähtöäni, vaikka tietenkin sanoin heipat ja annoin pusut. Siinä vaiheessa olisi sen verran hälinää, että taisi huomio kiinnittyä siihen. Toisena päivänä sitten kiukuteltiinkin. Tänään lähtiessäni poikaa kovasti itketti, mutta hakiessani ei enää itkua tullut. Huomatessaan minut poika lopetti leikin, nousi ylös ja iloisesti käveli äidin syliin. Miljoona sydäntä tähän. Tätien mukaan päivät ovat menneet hyvin, itkuja on tietenkin ollut, mutta niistä on päästy yli, syöty hienosti kaikki ruuat reippaasti ja itse, nukuttu runsaat päiväunet ja leikitty.

 

Lauantain asu

Lauantaina käytiin taas tontilla kääntymässä ja samalla mies otti asukuvat tuossa rouheassa ympäristössä. Asukuvia blogissa ei ole näkynyt, ymmärtänette miksi :)

 

Mustat ballerinat olivat löytö Anttilasta.

Päältä löytyi Me&i:n maksimekko. Hiukset ovat hutaistu ponnarille ja kasvot täysin meikittömät.

Alun perin halusin miehen ottamaan minusta kuvan sokkelin edessä, ihan vain osana rakennusaikaisia kuvia. Voitteko kuvitella, että lattia tulee suunnilleen tuohon korkeuteen? Kuulostaa minusta ihan eriskummalliselta. Mies räpsäisi muutaman kuvan lisää ja esittelin hänelle "bloggaaja-asentoja". Toisin sanoen horjuin sinne tänne epätasaisella maalla yrittäessäni muistella niitä asentoja :)

Noh, mitäs tykkäätte?