Mu Pori o kaunis

Heti alkuun on varoitettava sillisalaattipostauksesta, tämä hyvin todennäköisesti on sellainen. Täällä kuitenkin ollaan lomalla, minä ja poika pienoisen flunssan kourissa. Itselle se taitaa vasta olla tulossa, poika jo viime viikolla aloitteli. Mies kuitenkin raataa töissä, joten lomaillaan ihan kotosalla.

Syksy on ollut upea ja eilen käväistiinkin Kirjurinluodolla pyöräilemässä kun ostettiin pojalle oma potkupyörä. Samalla olen aloitellut omaa pikku projektia, sillä muutto Porista häämöttää vain kuukausien päässä. Haluan, että olen varmasti tallentanut kaikki parhaat paikat kameralla. Kirjurinluoto on ehdottomasti yksi suosikeista. Huomaan usein ajattelevani, että onko tämä nyt viimeinen kerta ennen muuttoa. Viimeinen kerta Kirjurinluodossa, tässä ravintolassa, viimeinen pyöräily päiväkotiin ja töihin, you name it!

Kyllä täällä Porissa turkulainen hyvin pärjää. Puhuuhan ne välillä vähän omituisesta,tekevät kaikkea yhtäkkiä, mutta omat kokemukset porilaisista ovat varsin positiivisia. Jääkiekkokansaa, ehdottomasti! Tuntuu, että kaikilla on Ässien pipo, takki, puskuritarra. Hirmuisesti näkee katukuvassa.

Muuton myötä asuinympäristö kokee aikamoisen muutoksen. Ensin noin kymmenen vuotta Turun keskustassa ja siihen perään pari Porin torin laidalla. Ja siitä sitten pieneen kuntaan Turun viereen omakotitaloon. Onhan siellä kaksi kauppaa, kebula ja paikallinen kuppila. Eipä taideta jatkossa ihan ex tempore mennä ravintolaan syömään. Ei valita mennäänkö Nepalilaiseen, burgerille vai pihville. Toisaalta Pori on toiminut tässä pienenä puskurina, ravintolatarjonta ei ole ihan sellaista kuin Turussa. Onhan niitä vielä testaamatta, Raatihuoneen kellaria työkaverit suosittelivat, mutta sinne olisi kiva mennä ihan kahdestaan. Mutta täällä lemppareiksi ovat nousseet Yak & Yeti (nepalilainen), S-Ryhmän Amarillo ja Torero (eipä olisi uskonut!) ja uutena Blind Burger.

Pori on kivankokoinen kaupunki, jossa etäisyydet ovat toimivat. Jos me olisimme eri puolilta Suomea tai läheiset olisivat ripoteltuna sinne tänne, voisimme harkita tänne jäämistä. Työpaikka pyöräily-/kävelymatkan päästä kotoa ei olisi ollenkaan mahdottomuus ja luultavasti omakotitalon saisi ostettua hieman edullisemmin. Rakentamisessa ero tuskin olisi. Kirjuriluodon loistavat puitteet olisivat iahn kulman takana, ja sieltä löytyy ilmaista parkkitilaakin.

Tietenkin olen aivan täpinöissäni muutosta, mutta olen luonteeltani tällainen herkkis. Töitäkin ihanassa työpaikassa on jäljellä vain pari kuukautta, jaiks!

Ps. Tiesittekö, että lastenhuoneen tapetin päättäminen on aivan käsittämättömän vaikeaa?! Luulin pääseväni helpolla, mutta kävikin ilmi, että meidän makumme eroavat tässä melkoisesti.Mu Por

Lapsiperhetekemistä Porissa

Tiedättekö sen tunteen, kun keksii (omasta mielestä) kivan aiheen, josta kirjoitella? Ja sitten homma menee ihan pieleen toteutusvaiheessa. Tämä on sellainen postaus. Usein sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. No ei tässä. Kuvista ei ilmene se mitä haluaisin. Linssin läpi ei vain saanut sellaista näkymää, joka kuvaisi tarpeeksi. Joten älkää jättäkö mielikuvaanne näiden kuvien varaan.

Sain idean tehdä pienen esittelyn Porin tarjonnasta lapsiperheille. Ajatuksena kertoa hieman mitä Porissa voisi lasten kanssa tehdä jos vaikka kesällä tänne tulee. Senpä takia huonoista kuvista huolimatta toteutan postauksen nyt, sillä uusia kuvia pääsen ottamaan vasta miehen loman jälkeen.

Asumme itse aivan keskustassa ja liikummekin pääsääntöisesti kävellen tai pyörällä. Ehdoton ykkönen esimerkiksi päivän vierailulla on Kirjurinluoto. Uskoisin sen vetoavan melko laajaan ikäskaalaan, ihan perheen pienemmistä ehkäpä sinne 10-12-vuotiaisiin asti. Riippuen tietenkin lapsen kehityksestä. Kirjurinluodolla saa helposti kulumaan koko päivän tai enemmänkin. Kirjurinluodolta löytyy alpakoita, kanoja, riikinkukkoja ja pikkukilejä. Niitä meidän poitsu tykkää katsella ja ruokkia (niille sopivalla ruualla).

Leikkipuistoja löytyy monta moneen eri makuun. Pelle Hermannin leikkipuisto, Merirosvolaiva, Kuunari Tähti (esteetön), Lilliputin maa, Kolmen Karhun puisto, Angry Birds -puisto ja Lasten Liikennepuisto. Puistojen välistä löytyy viheralueita, joilla voi istuskella sekä penkkejä että pöytiä evästelyyn.

Välillä voi hypätä vilvoittelemaan pienelle uimarannalle Kokemäenjoen rannalle. Rannalla voi oleskella hiekalla tai melko laajalla nurmikentällä. Aurinkoisina päivinä ranta on arvatenkin täynnä, mutta tähänastisen kokemukseni mukaan tilaa löytyy aina eikä ranta ole tuntunut liian ahtaalta.

Kannattaa poiketa myös Satakunnan Vihertietokeskuksen puolelle. Löysin tämän paikan vasta tänä kesänä, viime kesänä ei pojan kanssa niin pitkälle menty. Vaikka eihän se ole edes pitkällä, ihan vieressä. Vihertietokeskukselta löytyy näyttelypuutarha, jossa näkee tällä alueella viihtyviä kasveja. Hyvin rentouttava paikka. Paljon penkkejä ja seesteistä tunnelmaa. Ja melkoisen kesyjä oravia, Joonatan oli niistä aivan haltioissaan.

Kivaa tekemistä koko perheelle voi olla myös Frisbeegolfin pelaaminen, Kirjurinluodolta löytyy oma kenttä.

Kirjurinluodolta löytyy myös kahvila- ja ravintolapalveluita, mutta myös nuotiopaikka sitä kaipaaville löytyy. Kahvila Viksussa on ystävällistä henkilökuntaa, joka on ainakin toistaiseksi aina lämmittänyt meille pojan ruoka-annoksen, joka meillä on ollut mukana.

Tietenkin Porista löytyy myös upea Yyterin ranta, jonne ajaa keskustasta sellaisen 15-20 minuuttia. Tänä kesänä ei vielä olla siellä käyty, mutta eiköhän heinäkuussa tarkene.

Tästä pääsee ihan virallisille Kirjurinluodon sivuille, lue ihmeessä lisää ja mene käymään!

Ps. Eläimetkään eivät olleet niin kovin kuvauksellisella tuulella, oravaa lukuun ottamatta :)

 

Kirjurinluodon kesänavaus

Maanantaina Viksu Varis palasi luodolleen ja tapahtuman kunniaksi Kirjurinluoto oli täynnä tohinaa. Meidän perhe pääsi pelipaikalle hieman myöhään, sillä tapahtuma oli jo loppumaisillaan. Siitä huolimatta poika pääsi poniajelulle ihan ensimmäistä kerta, ja olihan paikka lapsia täynnä. Käytiin ihastelemassa myös pihalle saapuneita kanoja, kukkoja ja riikinkukkoja. Suosittelen ehdottomasti vierailua Kirjurinluodossa, mikäli joku kesällä Poriin suuntaa. Me ainakin ollaan siellä paljon!

 

Toukokuisia vierailuja

Onpa ollut tohinaa, blogin päivittely on kokonaan jäänyt. Hyi minua! Toukokuussa saatiin muutamaankin otteeseen vieraita, palataan siis hetkeksi toukokuisiin tunnelmiin. Harmi vain, että vieraiden ollessa Porissa säät eivät olleet niitä toukokuun kesäisimpiä.

Viimeisimpänä saatiin serkkupoika perheineen kylään. Totta kai käytiin Kirjurinluodolla! Aloitettiin eläinten ihmettelemisestä. Riikinkukkoja, rokkikukkoja ja -kanoja, vuohia ja luonnon omia lintuja ainakin nähtiin.

Pojat pääsivät myös leikkipuiston puolelle leikkimään. Aloitettiin Pelle Hermannin puistosta (tai siitä vierestä löytyvästä laivasta), mutta serkkupoikaa se ei kiinnostanut. Huomasin muuten, että tuo puisto on tehty erityislapsia silmällä pitäen. Laivaan pääsee ramppeja pitkin ja siitä löytyy eri aisteja huomioivia juttuja, kuten "aaltoileva" lattia ja kiemurtelevat kaiteet, joita pitkin voi kuljettaa rengasta. Lisäksi keinuista löytyi erityskeinu, johon oman tulkintani mukaan voi laittaa esimerkiksi pyörätuolissa olevan lapsen keinumaan. Siis se oli sellainen hieman makuulla oleva turvavyöllinen. Muut puistot ovat hiekkapohjaisia, mutta tämä oli sellaista mattoa, eli kulku onnistuu pyörätuolilla paremmin. Kuinka hienoa!

Oli kyllä hauska seurata poikien menoa. Aiemmin mummi vieraili meillä ja tarjolla onkin "harvinaisuus", kuva itse bloggaajasta. Käytiin hiekkalaatikolla leikkimässä ja mummi hääräsi oman kameransa takana.

Ensi viikolla on jälleen tulossa vieraita, ihana kummityttö tulee vanhempineen käymään.

Viime päivien touhuja

Kesä on rantautunut! Mä oon ihan intsinä! Ollaan viime päivinä vierailtu useaan otteeseen Kirjurinluodolla. Aivan loistava paikka kesäpäivän viettoon. Maanantaina meidän piti nähdä yksi äiti poikansa kanssa Kirjurinluodon rannalla, mutta ukkonen ja rankkasade muutti suunnitelmia. Ennen sadetta ehdittiin kuitenkin pojan kanssa viettämään hetki rannalla.

 

Keskiviikkona tavattiin viimeistä kertaa ennen kesälomaa MLL:n perhekahvilan porukan kanssa. Viimeisen kerran kunniaksi oltiin sovittu piknikistä juurikin Kirjurinluodolla. Paikka kuhisi lapsia. Perhepäivähoitajia hoitolasten kera, päiväkoti- ja koululaisryhmiä. Kuvista ei ihmisten paljoutta näe, Pelle Hermannin vankkurillakin kyllä oli tohinaa. Sain napattua kuvan ilman ihmisiä, olen melkoisen arka sellaisten kuvien julkaisemiseen, jossa jollain tasolla ihmisen voisi joku kumminkaimanserkku tunnistaa.

Ja torstaina taas joen yli puistoon! Keinuttiin ja katseltiin eläimiä.