SINÄ LOUKKASIT MINUA

Arvosteletko kaupan kassajonossa muiden ruokaostoksia ja ulkonäköä? Kommentoitko leikkipuistossa vanhemmalle, miltä tämän lapsi näyttää? Kerrotko kanssaihmisille, kuinka rumia, ällöttäviä ja vastenmielisiä he ovat? Kehotatko ostarilla pyörivää nuorta tekemään itsemurhan?

"Vitun kaksnaamainen pullukka huora! Tajuutsä et kukaan ei lue sun blogii koska oot niin säälittävä, etkä saa ikinä munaa tolla naamalla ja parempi jos vaa tekisit jotai tolle naamalles... painu sinne vittuun mistä tulitki ja kato peiliin ja jätä ne pullat yms. pois ihan suosiolla. Oot sairas ja lihava lehmä! ammu ittes!"

""Kateelliset muuta keksi." väitätkö että joku olisi sinulle kateellinen? :D sinun elämässäsi ei ole mitään kadehdittavaa tai ihanteellista. Ruma, Läski, loismatonen joka kuluttaa yhteiskunnan rahoja."

"sun muodoillas et oo voinu sairastaa anoreksiaa, oot säälittävä huomiohuora jolla ei ole yhtään ystävää ja joka baarissa istuu yksin nurkassa turpa kiinni"

”Mietin kuvia katsoessa, kuinka Eve on tosi pullukka. Olet kertonut syömis ongelmista hänen kanssaan. Ei hän kyllä näytä yhtään siltä ettei ruoka maistu. No, tietty jos annat makeita välipaloja asia saa toisen näkökannan. Silloinhan ruoka ei enää maistu ja lihominen on taattu. Eikö neuvolassa jo puututa asiaan? Ylipainoinen lapsi noin varhaan on kyllä lihava nuori/aikuinen.” (Kyseessä on normaalipainoinen vauva.)

”Usein sanotaan, että geenien sekoittaminen tuottaa terveitä jälkeläisiä. Aina se ei kuitenkaan näy sattuvan kohdalle." (Kirjoittajan lapsen vammaisuudesta.)

"Vittu oot nolo tapa ittes"

"ootko harkinnu itsarii? Jos oot ni mitä sä tääl enää oot?"

Ilkeät kommentit loukkaavat myös netissä. Me toivomme asiallista kommentointia blogeihin.
A girl with too many pictures  -  Ai karkkii!  -  Aiatar  -  Aikuistumiskipuja  -  All hearts are wonderful  -  Am I Invited  -  Annun elämä uusiksi  -  Arkilove  -  By Tinja Katariina  -  Elämänilon alkulähteillä  -  Elämää pyörätuolista käsin  -  Emilia Christine  -  Enni Heidi  -  Ennin kengissä  -  Essi Maaninka  -  Fifty Way  -  Haaveilen kaikesta  -  Haaveita ja oikeeta elämää  -  Harmaa ja muut iloiset värit  -  HeioonJenna  -  Hulivilini  -  Ida Parviainen  -  Ihanan karmea  -  Ikimuistoista  -  Inku-chan  -  Inspiration  -  Jemppuu  -  Jenni's Lullaby  -  Kaaosta ja kukkamekkoja  -  Kadun aurinkoisella puolella  -  KIDULT  -  Kitujainen.com  -  Kotiäidin elämää  -  Kouluta Ite Paremmin  -  Kun äiti kelaa  -  Kuvastin  -  Käenpesä  -  Lady of The Mess  -  Leveämmin hymyilevä perhe  -  Chasing Happiness  -  Life à la Annika  -  Life is an illusion  -  Lifestyle by Maiju Kristiina  -  Love yourself first  -  Loyal Companion  -  Maalia kohti  -  Mammalaiffii  -  Mansikkatilan mailla  -  Marjukka Katariina  -  Meidän Pieni Ryyni  -  Mieleni on maalaus  -  Minäkö keski-ikäinen?  -  Moonika Kristiina  -  Munakoisoni ja minä  -  My life, with love Alesya  -  Nani - Be yourself  -  Napsahduksia  -  Natalia  -  Never Give Up  -  Nightwish Diamonds  -  Nuori ajattelija  -  On my way  -  Operaatio Äiti  -  Optimismia ja energiaa  -  Outi's life  -  paint my house BLACK  -  Paiqo  -  Perhosia masussa  -  Pieni Lintu  -  Pikku Bambin Blogi  -  Pinkit korkokengät  -  Privaattikamaa  -  Rakkaudella Hannele  -  Reborn Beast  -  Rouva Y  -  Ruusumäki  -  Saijis  -  Smagatsoff  -  Something different by Emilia  -  Spread your wings  -  Syvältä  -  Tassuttelijan päiväkirja  -  Teijan Kauneus Blogi  -  The Blind Leap  -  The Diary of Mariella Elisabeth  -  The World According to Jani  -  Thrill Me Tonight  -  Tipulassa  -  Touch the sky  -  Tuulanneli  -  Unelmia jahdaten  -  Unelmiin tai sinne päin  -  Vilhelmiina Lyydia  -  Waldgeistory  -  Weekend Chic  -  XL elämää  -  Zeninan  -  Äiti ja melukylän lapset  -  Äiti on vihannes  -  Äiti yrittää

 

Oma blogini on säästynyt ilkeältä kommentoinnilta, kiitos siitä teille lukijat! Ikävä tosiasia on, että ilkeä kommentointi on jokapäiväistä. Kun minulta kysyttiin haluanko lähteä tähän mukaan, ei kauaa tarvinnut miettiä. Kiusaaminen on väärin, tyylillä millä tahansa.

Ensimmäistä kertaa parturissa

Nyt se on tapahtunut. Meidän poika on käynyt ensimmäistä kertaa parturissa! Ja huh kun oli vaikeaa! Millaisia malleja tuollaisilla pikkupojilla oikein on? Ei mitään tietoa. Pojan hiuksethan olivat pitkät, ja kiharat. Varsinainen Kultakutri.

Parturissa oli hieno auto, mutta eihän siinä uskaltanut istua kun ymmärsi, että joku vieras lähestyy. Hiustenleikuu suoritettiin isin sylissä muumeja katsellen. Autolla ajeltiin sitten kun isin hiuksia leikattiin. Eihän tuotakaan hiusmallia varsinaisesti lyhyeksi voi kuvailla. Mutta on se lyhempi. Vähän vielä taipuu niskasta. Tyyliltään vähän sellainen munkki Tuck. Vähän mietityttää, että olisiko pitänyt vielä lyhentää. Toisaalta tässä parissa päivässä varmasti näkee miltä se näyttää kun tukka on "luonnollisesti" pörrössä.

Kiitos päiväkotiin

Huomenna on edessä viimeinen päivä päiväkodissa ennen kesälomaa. Takaisin palataan hieman ennen elokuun puoltaväliä, joten pitkä paussi on luvassa. Poika jatkaa samassa ryhmässä kahden tutun hoitajan ja muutaman tutun lapsen kanssa. Ryhmästä kaikki olisivat voineet vaihtaa ryhmää ikänsä puolesta, mutta muutama nyt vielä jää pienten ryhmään. Yksi hoitajista siirtyy siirtyvien lasten mukana isompien ryhmään.

Haluttiin kiittää hyvästä hoidosta, ollaan oltu todella tyytyväisiä kaikkiin kolmeen vakihoitajaan. Vakituisten lisäksi ryhmässä on koko ajan ollut vähintään yksi opiskelija, tällä hetkellä kaksi. Tästä jaksetaan aina kuhista, pitääkö niitä tätejä muistaa vai ei. Mielestäni se ei ole mikään velvollisuus, eivätkä tädit sitä varmasti odota. Itse kuitenkin olen ollut todella tyytyväinen, joten miksi en jotenkin heitä muistaisi. En kuitenkaan halua antaa mitään turhaa, joten meiltä saa katoavia lahjoja. Jouluna vein kaikille saaristolaisleivät ja keväällä kahvihuoneeseen valkosuklaa-mustikkacookieseja.

3½ dl vehnäjauhoja
150 g karkeaksi rouhittua valkosuklaata
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
150 g voita
1½ dl sokeria
2 rkl siirappia
1 muna
1 dl pensas- tai kuivattuja mustikoita

Sekoita jauhot, valkosuklaa ja leivinjauhe kulhossa. Vatkaa voi, sokeria ja siirappi toisessa kulhossa pehmeäksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon muna. Yhdistä seokset. Lisää mustikat ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Nostele leivinpaperin päälle uunipellille noin 12 isoa taikinakokkaretta. Muotoile kevyesti taputtelemalla pyöreiksi, noin 2 cm paksuiksi kiekoiksi. Paista 200 asteessa keskitasolla noin 10 minuuttia kunnes keksit ovat pohjasta hieman ruskistuneet. Anna jäähtyä uunipellillä. Keksit leviävät paljon, joten jätä reilusti tilaa.

Tädeille tein taikinan tuplana, riittää varmasti jokaisella. Jokunen vähemmän kaunis yksilö jäi myös kotiin.

Kirjurinluodon kesänavaus

Maanantaina Viksu Varis palasi luodolleen ja tapahtuman kunniaksi Kirjurinluoto oli täynnä tohinaa. Meidän perhe pääsi pelipaikalle hieman myöhään, sillä tapahtuma oli jo loppumaisillaan. Siitä huolimatta poika pääsi poniajelulle ihan ensimmäistä kerta, ja olihan paikka lapsia täynnä. Käytiin ihastelemassa myös pihalle saapuneita kanoja, kukkoja ja riikinkukkoja. Suosittelen ehdottomasti vierailua Kirjurinluodossa, mikäli joku kesällä Poriin suuntaa. Me ainakin ollaan siellä paljon!

 

Viikonloppuna

Täällä palaillaan viikonlopun tunnelmiin näin tiistaina, eilinen ilta meni koomaillessa sohvalla. Kesällä tavoitteena on pitää hieman tiheämpää postaustahtia, sillä tuolloin voi blogille pyhittää pojan päiväuniaikaa.

No mutta viikonloppuna oltiin pitkästä aikaa appivanhempien mökillä. Mentiin isolla porukalla, miehen sisko poikansa kanssa, veli tyttöystävänsä kanssa ja appivanhemmat mukaan lukien. Tarkoituksena oli tehdä pientä saunaremonttia porukalla, mutta ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä.

Järkky ilme, tää ei oo mikään pose! Mutta tältä näyttää kun yrittää katsoa ottaako toinen kuva. Asukuvia blogissa ei juurikaan ole näkynyt, instassa tosin muutama on välähtänyt. Mutta eikä olisi ihan asukuvapotentiaalia? Jalassa miehen entisen joukkueen collarit (miesten malli, tietenkin), takkina entisen työnantajan joululahjatakki, jalassa goretexkengät. Huivi on usein käytössä, Guessin alelaatikosta Italiasta.

Serkkupoikien touhuja oli kiva seurailla. Pojista on niin paljon seuraa toisilleen ja ovat selkeästi tärkeitä toisilleen. Ja kun kerran läheisiä ollaan niin niitä tunteenpurkauksiakin tulee. Toki tässä iässä niitä tulee varmasti seurasta riippumatta.

Myös vähemmän tervetulleita vieraita nähtiin. YÖK! Vaikka vaarattomia ovatkin.